Leo Hannula

Leo Hakon Hannula (5. elokuuta 1912 Elimäki – 14. maaliskuuta 1988 Lahti) oli suomalainen pesäpalloilija.

Hannula voitti urallaan seitsemän pesäpallon Suomen mestaruutta, Kuusankosken Vedon joukkueessa vuosina 1935, 1937 ja 1940 sekä Lahden Mailaveikkojen joukkueessa vuosina 1949–1952. SM-sarjan lyöjäkuninkuuden hän voitti vuonna 1948. Hän oli Pesäpalloliiton (PPL) joukkueen ykkösvahti Helsingin 1952 olympialaisissa pelatussa pesäpallon näytösottelussa.

"Pepe" Hannula oli mukana jo ensimmäisessä, vuonna 1932 pelatussa Itä–Länsi-ottelussa. Kaikkiaan hän pelasi 11 Itä–Länsi-ottelussa, viimeisen kerran vuonna 1953.

Seurat: 1931–1932 Kymintehtaan Urheiluseura, 1933–1934 Helsingin Pallonlyöjät, 1935–1942 Kuusankosken Veto, 1943–1944 Kouvolan Pallonlyöjät, 1945 Kuusankosken Veto, 1946–1954 Lahden Mailaveikot, 1955 Kouvolan Pallonlyöjät, 1956 Lahden Mailaveikot, 1957–1959 Renkomäen Mailapojat, 1960–1961 Heinolan Mailapojat, sen jälkeen vielä maakuntasarjassa Lammin Lujassa.