Lentorykmentti 3

Lentorykmentti 3 perustettiin 27. maaliskuuta 1940 lentolaivueista LLv 30, LLv 32 ja LLv 34. Lentolaivue 30:n oli määrä saada kalustokseen Ranskasta tilatut C.R. 714 -hävittäjät, mutta ostohankkeen peruunnuttua laivueen käyttöön annettiin Hawker Hurricane- ja Gloster Gauntlet -koneet. Lentolaivue 22:sta uudelleennimetty LLv 32 säilytti aluksi uudet Brewster F2A -hävittäjänsä, mutta ne vaihdettiin pian LLv 24:n Fokker D.XXI -koneisiin. LLv 34:n kalustona oli aluksi vain vanhoja harjoitushävittäjiä ja tarkoituksena oli varustaa se myöhemmin Fokker-koneilla. Rykmentin ensimmäisenä komentajana toimi everstiluutnantti Einar Nuotio.[1]

LLv 34:n Bf 109

LLv 24:n Brewster

Jatkosodan alkaessa rykmentin ensimmäinen tehtävä oli joukkojen liikekannallepanon suojaus. LLv 30 oli hajautettuna Lounais-Suomen kentille kalustonaan Hurricanet ja Fokkerit. LLv 32 toimi Helsingin suunnalla Hyvinkäältä käsin aluksi Fokkereilla, jotka vaihdettiin pian Curtiss Hawk -koneisiin. LLv 34 lakkautettiin liikekannallepanon yhteydessä.[2]

Karjalankannaksen hyökkäysvaiheen alkaessa elokuussa LLv 32 siirrettiin Lappeenrantaan tehtävänään Kannaksen joukkojen suojaus. LLv 30:n vastuulle jäi koko Etelä-Suomen torjunta.[3] Syyskuussa lentolaivueet LLv 14 ja LLv 26 liitettiin rykmenttiin. LLv 14:n tehtävänä oli tiedustelu Kannaksella Lappeenrannasta käsin. LLv 26 siirtyi Fiat G.50 -koneineen Sakkolaan suojaamaan itäistä Kannasta LLv 32:n huolehtiessa länsiosasta Suulajärveltä käsin.[4]

Marras–joulukuussa LLv 32 osallistui Hangon taisteluihin yhdellä lentueella.[5] Maaliskuussa 1942 rykmentti tuki Suursaaren valtausta LLv 32:n ja LLv 30:n voimin.[6]

Toukokuussa 1942 ilmavoimien uudelleenjärjestelyssä Lentorykmentti 3:een jäivät LeLv 26 ja LeLv 30. Lentolaivue 26 sai tehtäväkseen itäisen Kannaksen lisäksi suojata myös Helsinkiä yhdellä lentueella kerrallaan. LLv 30:n toiminta-alueeksi annettiin läntinen Kannas.[7] Elokuussa LeLv 24 Brewstereineen liitettiin rykmenttiin. Laivue vapautti LeLv 30:n läntisen Kannaksen suojauksesta[8], ja marraskuussa LeLv 30 liitettiin Lentorykmentti 5:een.[9]

Tammikuussa 1943 Lentolaivue 34 perustettiin uudelleen ottamaan vastaan Saksasta Messerschmitt Bf 109 -koneet. Ne saapuivat maaliskuussa, jolloin laivueen vastuulle annettiin Helsingin, Kouvolan ja Kotkan torjuntalennot Malmilta ja Utista käsin.[10] Toukokuussa rykmentin komentajaksi vaihtui everstiluutnantti Gustaf Magnusson.[11] Elokuussa LeLv 34 siirtyi uudelle Kymin kentälle.[12]

Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen hävittäjälentolaivueiksi. HLeLv 24 sai myös mersut käyttöönsä HLeLv 34:n luopuessa vanhoista G-2-malleista ja siirtyessä uusiin G-6:iin.[13] Brewsterit annettiin edelleen HLeLv 26:lle.[14] Kesäkuussa Kannaksen suurhyökkäyksen alkaessa HLeLv 28:n osasto Sovelius alistettiin vahvistukseksi rykmentille tehtävänään Lappeenrannan ja Kouvolan alueen torjunta. Rykmentin laivueet vetäytyivät hyökkäyksen alta aluksi Immolaan ja edelleen Lappeenrantaan ja Käkisalmelle.[15] Heinäkuun lopussa osasto Sovelius sekä HLeLv 26 siirrettiin takaisin Lentorykmentti 2:een Itä-Karjalan hyökkäyksen torjuntaan.[16]

Sodan jälkeen rykmentti siirtyi Utin tukikohtaan. Laivueet nimettiin uudelleen, jolloin HLeLv 24:stä tuli Hävittäjälentolaivue 31 ja HLeLv 34:stä Hävittäjälentolaivue 33. Ilmavoimien uudistuksessa 1. joulukuuta 1952 lentorykmentti 3 lakkautettiin ja tilalle muodostettiin 3. lennosto.[17]

• Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 18, LeR 3: lentolaivue 30, lentolaivue 32, lentolaivue 26, lentolaivue 24, lentolaivue 34. Espoo: K. Stenman, 2001. ISBN 951-98751-1-5.