Utin lentoasema

Utin lentoasema
Uttis flygplats
	; Maavoimien Mi-8-helikopteri Utissa
IATA-koodi	UTI
ICAO-koodi	EFUT
Sijainti	Kouvola
Koordinaatit	60°53′47″N, 026°56′17″E
Tyyppi	Sotilaslentoasema
Ylläpitäjä	Finavia
Valmistumisvuosi	1918
Korkeus	103 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys	Kouvola – 13 km
Kiitotie
Matkustajamäärä (2021[1])	9
Huomioita
Lähteet	AIP[2]; Tilastot[3]
	Infobox OK

Utin lentoasema (ICAO: EFUT) on Kouvolan Valkealassa, Utissa sijaitseva sotilaslentoasema. Se sijaitsee vanhan Karjalan radan läheisyydessä Kouvolan ja Kaipiaisen rautatieasemien välissä, Utin kylän itäpuolella. Lentoasema toimii Maavoimien kuljetushelikopterien tukikohtana. Lentoasemalle ei ole matkustajaliikennettä. Lentoaseman kiitotie on 2 000 metriä pitkä. Lentoasema kuului vuoteen 2008 asti Valkealan kuntaan.

Historia

Katso myös: Utin linnoitus

1941

Utin lentotukikohdan suomalainen toiminta alkoi 2. huhtikuuta 1918, kun punaisten joukkojen muutama Nieuport-kone lennettiin kentälle, joka oli entinen kilpa-ajorata. Punaiset pakenivat 30. huhtikuuta 1918 ja polttivat lentokoneensa. Kentällä oli yksi venäläisiltä jäänyt kangashalli.

Utin sotilaslentoasema perustettiin valkoisten päämajan 23. huhtikuuta 1918 tekemällä päätöksellä.

Vakituinen lentotoiminta alkoi, kun kaksi venäläistä Nieuport 23 -hävittäjää ja kaksi saksalaista D.F.W. -tiedustelukonetta sekä yksi venäläinen Nieuport 10 -tiedustelukone siirrettiin 14.–15. kesäkuuta 1918 Uttiin Antreasta. Kentälle pystytettiin kaksi Saksasta hankittua telttahallia.

Vuonna 1923 Uttiin sijoitettiin hävittäjäeskaaderi. Utti oli pitkän aikaa Suomen ilmavoimien ainoa maalentokoneiden tukikohta. Tämä aloitti määrätietoisen hävittäjälentäjien koulutuksen. Ilmavoimien ollessa vielä vesitoimintakonepainotteinen, toiminta oli tulevaa ajatellen sitäkin merkittävämpää. 1920- ja 1930-luvuilla Utissa lennettiin muun muassa Martinsyde Buzzard, Caudron ja Gamecock -koneilla. Tällöinen hiekkakenttä toi oman lisähaasteensa moottorien luotettavuuteen.

Talvisodan alussa Utissa olleella Lentorykmentti 2:lla oli, sodanaikaiset täydennykset mukaan lukien, 142 konetta, joista sodan aikana tuhoutui 29 ja vaurioitui 41. Koneet osallistuivat 493 ilmataisteluun ja ampuivat alas 239 viholliskonetta. Lentorykmentti 2 menetti kaatuneina 15 ja haavoittuneina 16 ohjaajaa.

Toisen maailmansodan lopulla kentän toiminta perustui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiin.

1950-luvun puolivälissä lennosto sai kalustokseen Valmet Vihuri -koulukoneet ja luopui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäkalustostaan.

Kuljetus- ja tiedustelulentue/Karjalan Lennosto perustettiin 1. heinäkuuta 1958 Uttiin. Laskuvarjojääkärien koulutus Uttiin perustetussa Laskuvarjojääkärikoulussa alkoi vuonna 1962.

Lentoasema on toiminut myös ilmavoimien kuljetuskoneiden tukikohtana (Kuljetuslentolaivue).

Nykyään kentälle on sijoitettu maavoimien NH90 ja MD500 -helikopterit.

Lääkärihelikopteri

Utin lentoasema valittiin Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspaikaksi pitkän poliittisen väännön jälkeen maaliskuussa 2022. Toinen vaihtoehto olisi ollut sijoittaa tukikohta Lappeenrantaan. Utin Finnhems-tukikohdan on tarkoitus valmistua vuonna 2024.[4]

Muistomerkit

Kentän lähellä on ollut esillä vuodesta 1955 alkaen Messerschmitt Bf 109 -hävittäjä, ensin MT-507 ja vuodesta 1970 lähtien MT-452.

Kentän reunalla on myös Rissalan lentoturman (1978) muistomerkki.

Kentän luona on kotkapatsas, joka pystytettiin vuonna 1997 kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä tai terveytensä menettäneille. Patsaan taakse paljastettiin 7. syyskuuta 2000 muistolaatat sotien 1939–44 lentoturmien uhreille.

Matkustajamäärät

Vuosittaiset matkustajatilastot **Utin lentoasemalle**[1]
Vuosi	Kotimaa	Ulkomaat	Yhteensä	Muutos
2005	11	23	34	−46,9 %
2006	0	50	50	+47,1 %
2007	9	38	47	−6,0 %
2008	0	10	10	−78,7 %
2009	0	18	18	+80,0 %
2010	12	2	14	−22,2 %
2011	4	2	6	−57,1 %
2012	8	26	34	+466,7 %
2013	0	20	20	−41,2 %
2014	0	0	0
2015	2	8	10	+100 %
2016	7	7	14	+40 %
2017	3	3	6	−57,1 %
2018	7	0	7	+16,7 %
2019	0	0	0	−100,0 %
2020	0	0	0
2021	9	0	9

Lähteet

Saarinen, Ahti: Jääkäritukikohdan päiväkirja, s. 12. Lahti: Ahti Saarinen, 2005. ISBN 952-99412-3-4.

Viitteet

Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2021 (xlsx) Finavia. Viitattu 15.10.2022.
EFUT Utti (PDF) (osa EFUT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 10.2.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 1.8.2011.
Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 1.8.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspaikalle lopullinen niitti: rakentaminen Kouvolan Uttiin alkaa niin pian kuin mahdollista Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 14.10.2022.

Aiheesta muualla

Utin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Utin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
Ilmakilta (Arkistoitu – Internet Archive)
Utin muistomerkit (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen lentoasemat

Finavia	Helsinki-Vantaa Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Vaasa
Muut tahot	Enontekiö Lappeenranta
Ei säännöllistä matkustajaliikennettä	Halli Mikkeli Seinäjoki Utti Varkaus
Pysyvästi suljetut	Helsinki-Malmi

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[finavia_tilastot-1] Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2021 (xlsx) Finavia. Viitattu 15.10.2022.

[aip_efut_2.1-2] EFUT Utti (PDF) (osa EFUT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 10.2.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 1.8.2011.

[lentoliikennetilasto_2010-3] Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 1.8.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspaikalle lopullinen niitti: rakentaminen Kouvolan Uttiin alkaa niin pian kuin mahdollista Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 14.10.2022.