Lennart Hedmark

Pohjois-Ruotsin Skellefteåsta kotoisin olea Lennart Hedmark nousi Ruotsin keihäänheiton huipulle 1960-luvun alussa. Hän voitti Ruotsin keihäänheittomestaruuden vuosina 1963–1965. Vuonna 1964 hänet valittiin Tokion olympialaisiin, mutta loukkaantuminen esti osallistumisen. Hedmark opiskeli siihen aikaan Yhdysvalloissa Penn Statessa ja osallistui Budapestin kesäuniversiadeihin sijoittuen kolmanneksi. Toukokuussa 1966 hän heitti Modestossa Yhdysvalloissa parhaan tuloksensa 81,94. Hän sai kuitenkin kauden aikana kyynärpäävamman, jonka vuoksi hän siirtyi kymmenottelijaksi. Vamma parantui vasta vuoteen 1973 mennessä.[1]

Kymmenottelussa hän otti vuonna 1966 ensimmäisen Ruotsin mestaruutensa, joita kaikkiaan kertyi vuoteen 1977 asti 11 kymmenottelumestaruutta. Vuonna 1967 hän voitti Pohjoismaiden kymmenottelumestaruuden, jotka hän voitti myös vuosina 1968 ja 1969. Vuosi 1968 oli olympiavuosi ja kisat Meksiko Cityssä. Niissä Hedmark osallistui kymmenotteluun ja sijoittui 11:ksi pistein 7481.[2] Seuraavan vuoden EM-kisat Ateenassa toivat sijoituksen seitsemän pistein 7531.[3] Seuraavan vuoden kesäuniversiadeissa Torinossa Hedmarkin tulos oikeutti hopealle Neuvostoliiton ukrainalaiselle Mykola Aviloville niukasti hävinneenä. Hedmarkin pisteet olivat tällöin 7783. Menestys jatkui vuonna 1971, jolloin EM-kisat oli Helsingissä. Itä-Saksan Joachim Kirstin voittaessa Hedmark otti hopeaa pistein 8054.[3] Vuoden 1972 Münchenin olympialaiset olivat epäonnekkaat, sillä hän joutui keskeyttämään kisat kolmen lajin jälkeen.[2] Vuodesta 1973 tuli Hedmarkille kymmenottelussa menestyksellinen. Heti kesäkuussa Sollentunassa hän teki uuden ennätyksensä 8188, joka oikeutti kauden päättyessä maailmantilastossa toiseksi.[3] Vuonna 1973 käynnistyi uutena kilpailumuotona maiden välinen kymmenottelun Eurooppa-cup. Kisat pidettiin Bonnissa syyskuussa 1973. Niissä Hedmark otti voiton tuloksella 8120. Seuraavana vuonna Hedmarkilla oli jälleen epäonnea, sillä hän joutui keskeyttämään Rooman EM-kisoissa kolmen lajin jälkeen ottelunsa. Vuoden 1976 Montrealin olympialaisissa Hedmark ylti parhaaseen olympiasijoitukseensa eli oli kahdeksas pistein 8002.[2] Hän teki kisassaan keihäänheitossa tuloksen 78,58, joka on olympiahistorian kymmenottelun keihäänheiton pisin kaari.[4] Hedmarkin parhaat vuodet olivat sen jälkeen ohi. Hän kilpaili vielä muun muassa vuoden 1983 Ruotsin mestaruuskisoissa ylittäen 7 000 pisteen rajan. Häntä pidettiin lajiasiantuntijoiden piirissä eräänä parhaista siinä mielessä, että hän otteli uransa aikana 76 ottelussa.[5] Luku oli vuonna 1983 siihen mennessä suurin. Sen on myöhemmin ohittaneet vain yhdysvaltalainen Kip Janvrin sekä tšekkiläiset Roman Šebrle ja Tomáš Dvořák.

Lennart Hedmark nimettiin vuonna 1965 Ruotsin yleisurheilijoiden Hall of Fameen eli Stora Grabbariksi numerolla 232.[6]

Lennart Hedmark avioitui brittiläisen yleisurheilijan Linda Knowlesin kanssa. Knowles oli menestynyt korkeushyppääjä 1960-luvulla. Hän on toiminut myös uransa jälkeen Karlstadissa yleisurheilulukion valmentajana ja opettajana.[6]