Leninin mausoleumi

Leninin mausoleumi (ven. Мавзолей Ленина, Mavzolei Lenina) on Neuvostoliiton ja bolševikkipuolueen perustajan Vladimir Iljitš Leninin hautamuistomerkki Punaisen torin varrella Moskovassa. Nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1930. Sen suunnitteli arkkitehti Aleksei Štšusev.

Leninin mausoleumi
Мавзолей Ленина
Leninin mausoleumi
Leninin mausoleumi
Sijainti Moskova, Venäjä Venäjä
Rakennustyyppi mausoleumi
Valmistumisvuosi 1930
Suunnittelija Aleksei Štšusev
Julkisivumateriaali marmori, betoni
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Neuvostoliiton aikana mausoleumi toimi korokkeena, jolta vastaanotettiin sotilasparaateja, ja jonne politbyroon jäsenet nousivat kansan nähtäville juhlapäivinä. Mausoleumilla sijaitsivat myös Neuvostoliiton päävartio ja ikuinen tuli.

Historia

Aivan ensimmäinen samalle paikalle pystytetty hautakammio oli yksinkertainen puinen väliaikaissuoja, jota alettiin rakentaa jo Leninin kuolemaa seuranneena päivänä. Toinen mausoleumi vielä samana vuonna (1924) rakennettiin sekin puusta, ja se seisoi pystyssä viisi vuotta.

Vuonna 1929 alkoivat nykypäivään asti säilyneen kivisen muistomerkin rakennustyöt. Nykyinen mausoleumirakennus valmistui vuonna 1930 ja se on tehty teräsbetonista ja tiilestä, sekä päällystetty kiillotetulla marmorilla, labradoriitilla, porfyyrillä ja graniitilla. Julkisivu on 24 m leveä ja rakennuksen korkeus on 12 m.

Leninin ruumis lepää mausoleumissa palsamoituna nähtävillä lasikantisessa sarkofagissa, jonka suunnitteli alun perin Konstantin Melnikov, mutta 1973 kuvanveistäjä Nikolai Tomskille annettiin tehtäväksi suunnitella uusi luodinkestävä arkku. Toisen maailmansodan aikana 19411945 Leninin muumio joutui evakkoon Tjumeniin, kun Saksan armeijan joukot uhkasivat Moskovaa.

Josif Stalinin kuoltua vuonna 1953 hänenkin ruumiinsa laskettiin lepoon mausoleumiin Leninin rinnalle. Nikita Hruštšovin valtakaudella Stalinin jäännökset siirrettiin NKP:n XXII:n puoluekokouksen päätöksellä[1] 31. lokakuuta 1961[2] Kremlin muurin viereen muiden vähäpätöisempien vallankumoushahmojen joukkoon, mistä alkoi Konstantin Tšernenkoon asti jatkunut käytäntö haudata pääsihteerit samaan kalmistoon.

Vuonna 1993 Venäjän presidentti Boris Jeltsin sulki mausoleumin, mutta se avattiin uudelleen. Leninin uudelleenhautauksesta maan poveen vaimonsa tai äitinsä viereen on keskusteltu ajoittain[3], mutta silti muistomerkki on yhä avoinna vierailijoille. Vuoden 1991 jälkeen mausoleumin taloutta ei enää ole rahoitettu valtion varoista, vaan toiminta perustuu lahjoituksiin ja keräysvaroihin.

Nähtävyys

Mausoleumi on suosittu turistinähtävyys. Päävartio juhlallisine vahdinvaihtoineen lakkautettiin 1993. Vuodesta 1997 alkaen se on sijainnut tuntemattoman sotilaan muistomerkillä Kremlin Aleksanterin puistossa.

Kulku mausoleumiin ja Kremlin muistolehtoon käy Nikolain tornin tarkistuspisteen kautta. Mausoleumiin on kiellettyä viedä valokuvaus- ja videovälineitä, kameralla varustettuja matkapuhelimia, kasseja, suurehkoja metallisia esineitä tai nestettä sisältäviä astioita. Vieraat tutkitaan metallinpaljastimella.

Mausoleumi on avoinna vierailijoille tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin kello 10.00–13.00.[4]

Leninin muumio

Leninin kuollessa 21. tammikuuta 1924 ei vielä ollut suunnitelmia säilyttää hänen ruumistaan pidemmälle kuin oli tarpeellista, jotta lukuisa surevien kansalaisten joukko olisi jättänyt jäähyväisensä bolševikkijohtajalle. Kuitenkin jo tammikuun aikana syntyi ajatus palsamoimisesta, jota varten koottiin asiantuntijoiden joukko pohtimaan keinoja estää ruumiin pilaantuminen. Aluksi tätä yritettiin jäädyttämällä ruumis, mutta tulokset olivat huonot. Lopulta päädyttiin koostumukseltaan salaisena pidettyyn liuokseen, jota ruiskutettiin ruumiin soluihin. Vuosikymmenten kuluessa muumiointimenetelmässä on tehty parannuksia, ja nykyään arvioidaankin, että ruumista ei enää uhkaa mikään ainakaan sataan vuoteen, jos käsittelyä jatketaan.[5]

Kahdesti viikossa mausoleumin laborantit käsittelevät muumion konservointiaineella, joka pitää ihon kimmoisena. Kerran vuodessa mausoleumi suljetaan, ja ruumis käytetään ulkona mausoleumista laboratoriossa, jossa se upotetaan kauttaaltaan preservointiliuokseen.[6] Kolmen vuoden välein muumiolle vaihdetaan uusi puku ja kravatti. Ennen toista maailmansotaa ruumis oli puettu sotilaspukuun, mutta nykyään käytetään tummaa juhlapukua.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. Open Society Archives: 05-03-1953, haettu 14.10.2007[vanhentunut linkki] Pravdan artikkeli 31.10.1961
  2. Open Society Archives: 05-03-1953, haettu 14.10.2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Stalinin ruumis siirrettiin mausoleumista, ja hänen nimensä poistettiin sen julkisivusta 31. lokakuuta 1961.
  3. Times Online 30.9.2005, haettu 14.10.2007 Neuvostoliiton kaaduttua Boris Jeltsin, Venäjän presidentti 1991–1999, yritti saada Leninin haudattua, mutta törmäsi ankaraan vastustukseen NKP:n taholta. [...] Neuvostoliiton aikana syntyneiden sukupolvien vanhetessa Kremlin ennustetaan etääntyvän kommunistisesta menneisyydestään ja luovan uuden kansallisen identiteetin. Jos Lenin uudelleenhaudataan, Venäjän viranomaisten odotetaan siirtävän myöskin Stalinin jäännökset.
  4. Mausoleumin viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive) Sisään pääsee ti-ke-to ja la aamukymmenestä yhteen iltapäivällä.
  5. Turun Sanomat 22.1.2004 (Arkistoitu – Internet Archive) Neuvostovallan perustajan Vladimir Leninin ruumis säilyy balsamoituna erinomaisessa kunnossa vielä ainakin sata vuotta, arvioi Moskovan biolääketieteellisen keskuksen johtaja Valeri Bykov lehtihaastattelussa.
  6. BBC News 27.1.1999 "Kahdesti viikossa [muumion] kasvot ja kädet kostutetaan erikoisliuoksella. Samalla joitakin pieniä vikoja korjataan... sitten kerran vuodessa mausoleumi suljetaan ja muumio upotetaan samaa ainetta sisältävään kylpyyn.
  7. Pravda Online 7.11.2003 (Arkistoitu – Internet Archive) Professori Juri Denisov-Nikolskin mukaan viimeisten 30 vuoden aikana, jolloin hän on ollut mukana, Leninin vaatetus on vaihdettu kymmenen kertaa. [...] Hän muisteli, että Lenin puettiin aluksi sotilaspukuun, mutta "vähän ennen suurta isänmaallista sotaa (1941–1945) joku päätti, että univormu symboloi Leninin sotilaallista puolta ja totalitaarisia menetelmiä, joten hänet puettiin välittömästi siviiliasuun", Denisov-Nikolski sanoi.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.