Lend-Lease

Lend-Lease oli Yhdysvaltain liittovaltion toisen maailmansodan aikainen ohjelma, joka mahdollisti sotamateriaalin toimittamisen ensin Britannialle ja vuoden 1942 alusta lähtien Neuvostoliitolle ja muillekin liittoutuneille. Ohjelma alkoi 11. maaliskuuta 1941, ja se lopetettiin 2. syyskuuta 1945.lähde?

Roosevelt allekirjoittaa H .R. 1776:n laiksi.
Lend-Lease-ohjelman puitteissa toimitettu jeeppi Puolan armeijan käytössä vuonna 1945.

Tuen kokonaismäärä

Yhdysvallat lähetti ulkomaille 50,1 miljardin dollarin arvosta sotamateriaalia. Avusta 31,4 miljardia meni Britannialle, 11,3 miljardia Neuvostoliitolle, 3,2 miljardia Ranskalle ja 1,6 miljardia Kiinalle. Vastapalvelukseksi Yhdysvallat sai 7,8 miljardin arvosta palveluja, kuten tukikohtia. Summasta 6,8 miljardia tuli Britannialta. Kanada ei saanut avustusta ja lähetti omasta puolestaan 4,7 miljardia apua Britannialle ja Neuvostoliitolle. Apu ei siis ollut lainaa.lähde?

Avustukset

Yhdysvaltain muihin liittoutuneisiin maihin toimittamien materiaalien arvo[1]

Valtio Arvo
Miljoonissa Yhdysvaltain dollareissa
 Brittiläinen imperiumi 31 387,1
 Brasilia 372,0
 Neuvostoliitto 10 982,1
 Meksiko 39,2
 Ranska 3 223,9
 Chile 21,6
 Kiinan tasavalta 1 627,0
 Peru 18,9
 Alankomaat 251,1
 Kolumbia 8,3
 Belgia 159,5
 Ecuador 7,8
 Kreikka 81,5
 Uruguay 7,1
 Norja 47,0
 Kuuba 6,6
 Turkki 42,9
 Bolivia 5,5
 Jugoslavia 32,2
 Venezuela 4,5
 Saudi-Arabia 19,0
 Guatemala 2,6
 Puola 12,5
 Paraguay 2,0
 Liberia 11,6
 Dominikaaninen tasavalta 1,6
 Iran 5,3
 Haiti 1,4
 Etiopia 5,3
 Nicaragua 0,9
 Islanti 4,4
 El Salvador 0,9
 Irak 0,9
 Honduras 0,4
 Tšekkoslovakia 0,6
 Costa Rica 0,2
Yhteensä 48 395,4

Britannian tukeminen

Lend-Lease käynnistyi Lend–Lease-lailla 11. maaliskuuta 1941. Se salli presidentin ”myydä, siirtää, vaihtaa, vuokrata, antaa lainaksi tai muuten saattaa kaikkia puolustustarvikkeita sellaisen hallituksen haltuun [jonka presidentti näkee tärkeäksi Yhdysvaltain puolustukselle].” Tämä oli keino tukea Britanniaa ja pysyä näennäisesti puolueettomana.

Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin avun Britannialle 30. lokakuuta 1941. Ennen tätä oli jo solmittu hävittäjiä-tukikohdista-sopimus, jolla Britannia sai 50 hävittäjäalusta Karibian ja Newfoundlandin tukikohtia vastaan.

Lainan takaisinmaksu

Sodan päättyessä valtavasti materiaalia oli matkalla Britanniaan, kun ohjelma päättyi 2. syyskuuta 1945. Ne myytiin 10 %:lla hinnastaan ja maksu jaettiin 50 vuodelle 2 %:n korolla. Britannia oli ilmoittanut suorittavansa viimeisen maksuerän vuoden 2006 lopussa, 61 vuotta sodan päättymisen jälkeen.[2] Vuoden viimeisenä arkipäivänä 29. joulukuuta 2006 maksettiin jäljelle jäänyt 83 miljoonan dollarin suuruinen erä, minkä jälkeen Britannian talousasiain sihteeri virallisesti kiitti Yhdysvaltoja sen sota-aikana antamasta tuesta.

Tuki Neuvostoliitolle
Alkuperäinen Lend-Lease hävittäjä (Airacobra), joka putosi jatkosodassa Suomen alueelle. Entisöity ja säilytetään Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella.
Edellisessä kuvassa näkyvän koneen kokoonpanolinja Yhdysvalloissa. Neuvostoliitolla oli kyseistä mallia kaikkiaan 5 707 kpl. [3]
Katso myös: Muurmannin rata

Ohjelman kautta Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle sodan aikana muun muassa 409 500 ajoneuvoa, 43 % kaikista Neuvostoliiton autonrenkaista ja 56 % ratakiskoista uusiin Neuvostoliiton rautateihin. Neuvostoliitto vastaanotti tukea myös Britanniasta ja Kanadasta.

Toimitukset tapahtuivat ensin kolmea pääreittiä pitkin:

Ja myöhemmin

Murmanskin satama oli ympärivuoden käytössä, mutta Arkangeli talvikauden jäässä.

Toimitusjaksot:

  • ”Pre Lend-Lease” 22. kesäkuuta – 30. syyskuuta 1941 (maksu kullassa)
  • 1. jakso 1. lokakuuta 1941 – 30. kesäkuuta 1942 (allekirjoitettu Moskovassa 1. lokakuuta 1941)
  • 2. jakso 1. heinäkuuta 1942 – 30. kesäkuuta 1943 (allekirjoitettu Washingtonissa 6. lokakuuta 1942)
  • 3. jakso 1. heinäkuuta 1944 – 30. heinäkuuta 1944 (allekirjoitettu Lontoossa 1. syyskuuta 1943)
  • 4. jakso 1. heinäkuuta 1943 – 12. toukokuuta 1945 (allekirjoitettu Ottawassa 17. huhtikuuta 1945)[5]

Lend–Lease-tuotteet Neuvostoliitolle 1941–1945 (taulukko[4])

määrätuote
375 833kuorma-autoa
51 503jeeppiä
35 170moottoripyörää
8 075traktoria
7 053panssarivaunua
14 795lentokonetta
1 900höyryveturia
66dieselveturia
9 920rautatievaunua
1 000tasovaunua
120tankinkuljetusvaunua
4 478 116tn ruokatarvikkeita
2 670 371tn öljytuotteita
185 000kenttäpuhelinta
1 100 000km kaapelia
2 300 000tn terästä
229 000tn alumiinia

Avun merkitys Neuvostoliitolle

Muistelmissaan Nikita Hruštšov arvioi liittoutuneiden avun merkitystä ja totesi sen "auttaneen suuresti". Amerikasta saatuihin autoihin ja kuorma-autoihin viitaten hän kertoi:

Kuvitelkaahan vain, kuinka olisimme edenneet Stalingradista Berliiniin ilman niitä! Tappiomme olisivat olleet valtavat, sillä liikkuvuutemme olisi ollut aivan olematon. Saimme myös terästä ja alumiinia ja valmistimme niistä tykkejä, lentokoneita ym. kalustoa. Oma teollisuutemme oli lyöty pirstoiksi ja osaksi luovutettu viholliselle. Saimme Amerikasta myös suuria elintarvikemääriä - - Ilman sitä emme olisi kyenneet ruokkimaan armeijaamme, olimmehan menettäneet tuottoisimmat alueemme, Ukrainan ja Pohjois-Kaukasian.[6]

Hruštšov oli sitä mieltä, että Stalin oli tietoinen avun merkityksestä, mutta piti liian häpeällisenä ja nöyryyttävänä tunnustaa asiaa julkisesti.[7] Amerikkalaislähteen mukaan Stalin maljapuheessaan Teheranin konferenssissa 1943 kuitenkin sanoi, että "ilman Lend-Lease avun välityksellä saatuja koneita olisimme hävinneet sodan."[8]

Lähteet
  1. Wolfgang Schumann (et al.): Deutschland im Zweiten Weltkrieg, s. 468. Band 3. Berlin: Akademie-Verlag, 1982. (saksaksi)
  2. 1945 war debt to US 'almost paid' 3.5.2006. BBC News. Viitattu 7.8.2007. (englanniksi)
  3. Jatkosodan Pikkujättiläinen ISBN 978-951-0-28690-6
  4. Karjalan Kuvalehti 03/2010 sivut 68-77.Professori Antti Saarialhon selvitykset
  5. Russian history encyclopedia http://www.answers.com/topic/lend-lease
  6. Talbot 1971, s. 197
  7. Talbot 1971, s. 196
  8. Coalson, Robert: 'We Would Have Lost': Did U.S. Lend-Lease Aid Tip The Balance In Soviet Fight Against Nazi Germany? 7.5.2020. Radio Free Europe, Radio Liberty. Viitattu 5.2.2023.

    Kirjallisuutta
    • Talbott, Strobe (toim.): Hruštšev muistelee. Suomentanut Antti Nuuttila ym. Helsinki: WSOY, 1971.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.