Lempisaari

Lempisaari (ruots. Lemsjöholm) on kartano ja maatila Naantalissa.

Ilmakuva Lempisaaresta.
Lempisaaren kartano vuonna 1911.
Lemsjöholm Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Lempisaaren kartano sijaitsee entisen Askaisten kunnan lounaisreunassa. Lempisaari oli keskiajalla saari, mutta sillä on ollut maayhteys mantereeseen ilmeisesti jo satoja vuosia. Pinta-alaltaan Lempisaari on noin 400 hehtaaria. Pinta-alasta on metsiä ja kallioita noin 3/4 ja peltoa sekä niittyä 1/4. Kartano sijaitsee melko keskellä saarta loivassa rinteessä.

Keskiajalla saari kuului Lempisten kylään, ja kartanon, tai sen paikalla olleen rakennuksen, omisti Turun piispa. Uskonpuhdistuksessa 1500–luvulla kirkon omaisuus siirrettiin kruunulle ja samoin myös Lempisaari. Juhana-herttua lahjoitti sen tyttärelleen Sofia Gyllenhielmille vuonna 1577. Sofian äiti oli Kaarina Hannuntytär. Sofian aviomies oli Pontus De la Gardie, ruotsalainen mutta Ranskassa syntynyt sotapäällikkö. Sofia ja Pontus asuivat kuitenkin pääasiassa Räävelissä eli Tallinnassa, ja Lempisaari oli heille vain yksi tilus muiden joukossa.

Heidän tyttärensä Brita Pontusdotter De la Gardie avioitui Ruotsin valtion varainhoitajan Jesper Mattsson Krusin kanssa. He asuivat sekä Tukholmassa että Lempisaaressa. Britan ja Jesperin jälkeläisten omistuksessa ja käytössä Lempisaari oli toista sataa vuotta, kunnes Lempisaaren osti Louhisaaren rikas isäntä Herman Klaunpoika Fleming vuonna 1764.

Herman Fleming rakennutti yhä nykyisinkin asuinkäytössä olevan Lempisaaren kartanon, joka valmistui vuonna 1767. Talo on kaksikerroksinen ja rakennettu kivestä, ja muistuttaa arkkitehtuuriltaan jonkin verran Louhisaaren kartanoa. Arkkitehdista ei ole varmuutta, mutta otaksutaan hänen olleen silloinen Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder.

Herman Flemingin isä oli Teijon ruukin patruuna ja Louhisaaren omistaja Klaus Hermaninpoika Fleming. Hermanin ensimmäinen puoliso oli kansliapresidentti Fredrik Gyllenborgin tytär. Hermanin loistokas ja tuhlaileva elämä kärsi taloudellisen haaksirikon vuonna 1781.

Vuonna 1823 Lempisaaren omistajaksi tuli Lars Gabriel von Haartman, salaneuvos ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja. Hän oli aikanaan Suomen suuriruhtinaskunnan vaikutusvaltaisin henkilö, rinnastettavissa nykyjärjestelmän pääministeriin. Kartano on pysynyt von Haartmanin suvulla siitä lähtien. Vuonna 1998 edesmennyt professori Lars von Haartman, oli maailmankuulu ornitologi, joka tutki Lempisaaren lintuja noin kuuden vuosikymmenen ajan. Edellisenä isäntänä toimi 1995-2015 Jan Gunnar von Haartman.[1] Nykyinen isäntä, vuodesta 2015, on Lars Erik Magnus von Haartman.lähde?

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Lempisaaren yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Lempisaari siirtyi osaksi Maskun kuntaa vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta. Vuonna 2011 se kuitenkin liitettiin lopulta Naantaliin.[3]

Lähteet
  • Gardberg, C. J.: Suomen kartanoita. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7.

Viitteet
  1. YLEn Elävä arkisto[vanhentunut linkki]
  2. Lempisaaren kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Livonsaari ja Lempisaari liittyvät Naantaliin Livonsaaren kyläyhdistys. Viitattu 23.12.2009.

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.