Lempäälän työväentalo

Lempäälän Työväenyhdistys r.y. perustettiin Lempoisten kylän Kiiliäisillä 13.12.1896 talossa, jossa jälkeenpäin toimi Lempäälän kunnantoimisto. Yhdistyksen ensimmäisessä kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hollon sahan koneenkäyttäjä J.G.Wesslin. Kokoukset pidettiin aluksi hänen kotitalossaan, jonne perustettiin myös kirjasto ja lukusali. Wrightiläinen työväenliikeideologia innosti työläisiä lukuharrastusten pariin. Kirjastoon tilattiin myös useita sanomalehtiä. Jäsenmäärä vuonna 1904 oli 114 henkeä ja vuonna 1907 se oli 375 henkeä.[1]

Jäsenmäärä kasvoi vuoden 1906 Laukon torpparilakon aikaan, kun Laukon vapaaherra Herman Standerskjöd-Nordenstam hääti 61 vuokratorpparia tiloiltaan[2].

Lempäälän työväenyhdistys r.y. rakensi työväentalonsa Lempäälän Rypynmäestä, Tarikan hakamaasta vuokraamalleen tontille, joka oli kooltaan kuusi kapanalaa ja vuokra oli kolme markkaa kapanalalta. Tontin nimi kiinteistörekisterissä on Huvimäki. Lempäälän työväenyhdistys (perustettu 13.12.1896) päätti 29.10.1899 pääosin talkoovoimin rakentaa oman talon, koska kokouksia pidettiin yksityisasunnoissa. Hirsirakenteet hankittiin omin talkoin ja lainavaroin, mutta lisäurakoita huutokaupattiin ja perustuskivet asennettiin urakalla. Syyskuussa 1901 vietettiin talon vihkiäisjuhlat. Talon rakentamista ja kunnostamista jatkettiin useita vuosia. Talossa on toinen kerros, jossa on asuinhuoneisto talonmiehelle. Kaivo rakennettiin 1902 ja vuonna 1903 turkulainen maalari A. Raunio lahjoitti yhdistykselle nimikilven: LTY Wapaus, veljeys ja tasa-arvo 1896. Talon vaikuttavat kattomaalaukset on maalannut taidemaalari Richard Rautoja. Vuoden 1906 lopulla suunniteltiin rakennuksen laajentamista. Vuonna 1928 työväentaloon rakennettiin elokuvahuone, mutta elokuvatoiminta päättyi vuonna 1931, kun elokuvaprojektori myytiin pois. Vuonna 1930 työväentalon tontti ostettiin omaksi Kosti ja Impi Ilukselta 7 500 markan hinnalla. Tontin nimeksi annettiin myöhemmin Huvimäki.

Lapuan liikkeen kireän ilmapiirin aikaan 1930-luvulla työväentalon ovet naulattiin kiinni. Sotavuosien 1939-1944 aikana työväentalo oli kokonaan puolustuslaitoksen käytössä, joten kokoukset pidettiin puheenjohtaja Vilho Kantolan kotona. Sodan päätyttyä talo pahoin vaurioituneena remontoitiin ja Tapanin päivänä 1945 talossa juhlittiin uudelleen.

Talon historialliset kattomaalaukset on konservoitu vuosina 2008-2010, koska niihin oli vuosikymmenten aikana pinttynyt lämmityksen aiheuttamaa likaa, tupakan ja kynttilöiden savua. Yhdessä taulussa on kahdesta eri aseesta luodinreikiä. Historiallisen merkityksen vuoksi konservaattorit päättivät jättää luodinreiät näkyviin valkoisina pisteinä, jotta ne näkyvät myös katsojille. [3]

Konservointityön tekivät taidekonservaattori Nina Robbins ja paperikonservaattori Tina Lindgren. Toteuttamisen mahdollistivat ja rahoittivat avustuksillaan Suomen Kotiseutuliitto ja Lempäälän kunta.

Ensimmäinen ”suljettu iltama”, siis vain jäsenille, järjestettiin 13.2.1897. Suljettujen iltamien lisäksi järjestettiin ”yleisiä iltamahuveja”, joiden kautta saatiin uusia jäseniä yhdistykseen. Varoja saatiin myös arpajaisilla, tosin niihin oli haettava lupa kuvernööriltä asti. Iltamissa tapahtui pahoja järjestyshäiriöitä. Jos yhdistyksen jäsen osallistui sellaiseen tai aiheutti mellakan, hänet erotettiin yhdistyksestä. Yhdistyksen puheenjohtaja J.G.Wesslin erotettiin vuonna 1899 ja suutari August Mäkinen valittiin puheenjohtajaksi. Yhdistys liittyi Suomen Työväenpuolueeseen syksyllä 1899. Kevättalvella 1902 järjestettiin hiihtokilpailut, jossa sarjojen voittajille jaettiin rahapalkinnot. Kävely- ja vierailuretkiä järjestettiin Nokialle, Kangasalle ja Hämeenlinnaan. Näihin kohteisiin pääsee Lempäälästä yhä vesiä myöden!

Taloa vuokratiin yhdistyksille, seuroille, puhujille ja yksityisjuhliin. Vuokrista saatiin hyvin tuloja yhdistyksen velkojen maksuun. Oma yhdistys kokoontui kuukausittain työväentalossa. Lempäälän ensimmäinen Vappujuhla pidettiin toukokuussa 1904, kun muissa laitakunnissa ensimmäinen pidettiin 1906.

Äänioikeuslain voimaantulosta keskusteltiin 14. joulukuuta 1902 työväentalossa ja osallistujia oli paljon. Suurlakosta ei ole jäänyt merkintöjä pöytäkirjoihin, vaikka lakkoon suhtauduttiin myönteisesti. Työväenyhdistyksen Naisjaosto perustettiin 15.3.1906, jolloin naisten äänioikeus oli tulossa voimaan vastustuksista huolimatta. Naisjaosto järjesti ompeluseuroja, iltamia, kävelyretkiä ja opintokursseja. Suurlakkokomitea perustettiin myös Lempäälään, kun Tampereella 13.2.1906 työväenyhdistysten yhteisessä kokouksessa oli päätetty osallistua lakkoon. Lempäälän yhdistys keräsi varoja lakkolaisille. Tarkempia merkintöjä ei pöytäkirjoista ole havaittu. Kansalaissodan ajalta työväenyhdistyksen pöytäkirjat ovat kadoksissa, joten toiminnasta ei tietoja, vain muisteloita.

Työväenyhdistyksen Nuoriso-osasto perustettiin työväentalolle syyskuussa 1920. Osasto kokoontui kerran viikossa lausumaan runoja, laulamaan ja esittämään kertomuksia. Osasto järjesti iltamia myös. Suomen sodan päätyttyä 1946 alkoivat urheilujaosto, seuraavana vuonna näytelmäkerho ja suullisen esitystaidon kerho, Nuoret Kotkat -järjestö sekä Kiri- urheiluseura. Näytelmätoiminta aktivoitui 1950-luuvulla, kun televisiota ei vielä ollut kaikilla. Työväenyhdistyksen naisjaosto perustettiin maaliskuussa 1948. Toimintaa työväentalolla olivat iltamat, ompeluillat ja -kurssit. Naisjaosto juhli 20-kymppisiään 31. maaliskuuta 1968.[3]