Leksandin kunta

Leksandin kunta (ruots. Leksands kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Leksand.[3]

Leksandin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Leksand
Kuntakoodi 2029
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 221,26 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 16 012
 – Väestötiheys 13,1 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 1 221,26 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 16 012 henkeä (31.12.2021).[2]

Leksand sijaitsee Siljan-järven eteläpuolella, sen keskustaa halkoo Österdalälven-joki, joka virtaa Östervikenin kautta Siljanjärveen. Leksandin kautta kulkee Riksväg 70-tie. Leksand on ollut 150 vuotta eräs Ruotsin matkailun suosima kohde. Leksandissa on hyvin säilynyttä maalaismaisemaa.

Leksandin ystävyyskaupunki Suomessa on Oulainen.

Leksandissa toimii menestyksekäs jääkiekkojoukkue, Leksands IF, jossa on vuosien varrella pelannut moni kuuluisaksi tullut suomalainen kiekkoilija.

Vuonna 2007 kunnassa oli 35,10 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Leksandin maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1875 omaksi maalaiskunnakseen Siljansnäs. Vuonna 1904 Leksandin maalaiskuntaan perustettiin Leksandsnoretin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella, mutta taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1966. Vuonna 1974 muodostettiin Leksandin kunta yhdistämällä Leksandin, Siljansnäsin ja Ålin maalaiskunnat. Siljansnäs ehti olla itsenäinen kunta 99 vuoden ajan.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Leksandin maalaiskunnan vaakuna. Myös Siljansnäsin ja Ålin maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

  • Siljansnäsin maalaiskunta
    Siljansnäsin maalaiskunta
  • Ålin maalaiskunta
    Ålin maalaiskunta

Väestönkehitys
Leksandin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 14 113
1955
  
 13 770
1960
  
 13 241
1965
  
 12 787
1970
  
 12 347
1975
  
 12 761
1980
  
 13 572
1985
  
 13 930
1990
  
 14 805
1995
  
 15 440
2000
  
 15 240
2005
  
 15 440
2010
  
 15 289
2015
  
 15 326
2020
  
 15 801
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 142 7,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 198 1,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 793 5,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 13 193 86,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 154 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 120 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 295 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 152 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 2,9
  jalostus 20,6 20,1
  palvelut 75,1 75,3
  tuntematon 1,7 1,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 6 555 7 063
  työpaikkaomavaraisuus 92,8

Taajamat

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 713 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Leksand5 934
2Insjön2 149
3Siljansnäs1 268
4Häradsbygden643
5Tällberg606
6Västanvik385
7Djura364
8Alvik227

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Hjortnäs
  • Tibble
  • Ullvi
  • Yttermo

Luettelossa mainituista taajamista Tibble, Ullvi ja Yttermo ovat sittemmin kasvaneet yhteen Leksandin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Almo
  • Brändan
  • Heden och Lissheden
  • Hjortnäs
  • Hjulbäck
  • Plintsberg + Tällbergs station
  • Styrsjöbo
  • Sätra
  • Söder Rälta
  • Västra Rönnäs
  • Ytterboda + Överboda
  • Ytteråkerö
  • Ål-Kilen
  • Östra Rönnäs

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Alvik

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Leksandin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 7 8 6 4 6 5 5 4 7 9 6 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 19 19 17 17 19 19 15 17 19 19 15 11 11 15 {{{c2022}}}
  Liberaalit 5 5 4 2 4 3 4 2 1 3 3 2 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 3 3 4 5 3 5 5 7 8 6 4 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 3 2 0 2 3 3 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 18 19 18 15 15 13 15 10 10 12 11 12 10 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 1 1 2 3 5 5 3 2 3 4 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 1 2 3 0 2 4 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Leksandin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Djuran piiri
  • Leksandin piiri
  • Siljansnäsin piiri
  • Ålin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Leksand
  • Djura
  • Ål
  • Siljansnäs

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Djura
  • Leksand
  • Siljansnäs
  • Al

Kirkot
  • Djuran kirkko
    Djuran kirkko
  • Leksandin kirkko
    Leksandin kirkko
  • Siljansnäsin kirkko
    Siljansnäsin kirkko
  • Ålin kirkko
    Ålin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Leksand Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.3.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Taalainmaan läänin kunnat
    Avestan kunta • Borlängen kunta • Falunin kunta • Gagnefin kunta • Hedemoran kunta • Leksandin kunta • Ludvikan kunta
    Malung-Sälenin kunta • Moran kunta • Orsan kunta • Rättvikin kunta • Smedjebackenin kunta • Säterin kunta • Vansbron kunta • Älvdalenin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.