Lekebergin kunta

Lekebergin kunta (ruots. Lekebergs kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen. Kunnan keskustaajama on Fjugesta.[3]

Lekebergin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Örebron lääni
Maakunta Närke
Keskustaajama Fjugesta
Kuntakoodi 1814
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 463,16 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 8 603
 – Väestötiheys 18,6 as./km²









Risebergan luostarin rauniot.

Kunnan maapinta-ala on 463,16 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 8 603 henkeä (31.12.2021).[2]

Lekeberg on perustettu vuonna 1995 erottamalla se Örebron kunnasta.

Kunnassa sijaitsevat Risebergan luostarin rauniot ja Garphyttanin kansallispuisto.

Vuonna 2007 kunnassa oli 103,89 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 22,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Fjugesta oli vuosina 1906–1923 taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului Knistan maalaiskuntaan.

Lekebergin maalaiskunta muodostettiin vuoden 1952 kuntauudistuksessa yhdistämällä aiemmat maalaiskunnat Edsberg, Hackvad, Hidinge, Knista ja Kräcklinge. Kunta sai nimensä Lekebergsåsenista eli Lekeberg-nimisestä harjusta. Vuonna 1967 kuntaan liitettiin vielä Kvistbron seurakunta jaetusta Svartån maalaiskunnasta sekä Tångeråsan seurakunta. Tångeråsa oli vuonna 1952 liitetty Vibyn maalaiskuntaan ja 1965 Hallsbergin kauppalaan.

Vuoden 1971 Lekeberg liitettiin Örebron kuntaan. Vuoden 1995 alussa perustettiin uudelleen Lekebergin kunta, joka oli rajoiltaan sama kuin maalaiskunta vuosina 1967–1970.

Väestönkehitys
Lekebergin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 9 423
1955
  
 9 160
1960
  
 8 550
1965
  
 7 797
1970
  
 6 580
1975
  
 6 515
1980
  
 6 683
1985
  
 6 788
1990
  
 6 902
1995
  
 7 054
2000
  
 7 008
2005
  
 7 081
2010
  
 7 134
2015
  
 7 492
2020
  
 8 472
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 354 4,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 61 0,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 420 5,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 6 657 88,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Lekebergin kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Örebron kuntaan.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 491 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 21,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 10,4 5,9
  jalostus 22,4 25,8
  palvelut 64,4 66,8
  tuntematon 2,8 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 895 3 454
  työpaikkaomavaraisuus 54,9

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 42,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 126 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Fjugesta2 033
2Mullhyttan503
3Lanna*472[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Lannan taajamassa on 537 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Örebron kuntaan.[16]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Gropen

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Gropen
  • Gropen
  • Hidinge
  • Kvistbro

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Bäcketorp
  • Västanby + Kråkemotorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lekebergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1991 luvut ovat nollia, koska tuolloin Lekeberg oli vielä osa Örebron kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 0 0 0 0 0 5 5 4 5 6 5 4 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 0 0 0 0 0 0 10 10 10 10 7 9 11 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 0 0 0 0 0 0 2 1 2 2 1 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 3 4 3 3 3 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 2 1 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 0 0 0 0 0 13 11 13 12 10 10 7 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 3 2 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 0 0 0 0 0 0 0 35 35 35 35 35 35 35 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Lekebergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Edsbergin piiri
  • Hackvadin piiri
  • Hidingen piiri
  • Knistan piiri
  • Kräcklingen piiri
  • Kvistbron piiri
  • Tångeråsan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Knista
  • Edsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Lähteessä Lekebergin kunta on vielä osa Örebron kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Edsberg (Kälkesta)
  • Hackvad
  • Hidinge
  • Knista
  • Kräcklinge
  • Kvistbro
  • Tångeråsa

Kirkot
  • Edsbergin kirkko
    Edsbergin kirkko
  • Hackvadin kirkko
    Hackvadin kirkko
  • Hidingen vanha kirkko
    Hidingen vanha kirkko
  • Hidingen kirkko
    Hidingen kirkko
  • Knistan kirkko
    Knistan kirkko
  • Kräcklingen kirkko
    Kräcklingen kirkko
  • Kvistbron kirkko
    Kvistbron kirkko
  • Mullhyttanin kirkko
    Mullhyttanin kirkko
  • Tångeråsan kirkko
    Tångeråsan kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Fjugesta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.3.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Örebron läänin kunnat
    Askersundin kunta • Degerforsin kunta • Hallsbergin kunta • Hälleforsin kunta • Karlskogan kunta • Kumlan kunta • Laxån kunta • Lekebergin kunta • Lindesbergin kunta • Ljusnarsbergin kunta • Noran kunta • Örebron kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.