Leikkausjännitys

Leikkausjännitys (symboli , tau) tarkoittaa jonkin materiaalin pintaan yhdensuuntaisesti kohdistuvaa jännitystä, kun normaalijännitys kohdistuu kohtisuoraan pintaa vasten.

Leikkausjännitys τ kohdistuu neliön yläreunaan, kun alareunaa pidetään paikoillaan. Jännitys johtaa muodonmuutokseen ja neliöstä tulee suunnikas.

Keskimääräinen leikkausjännitys on

missä

= leikkausjännitys
F = voima
A = pinta-ala.

Leikkausjännityksen suhde sen aiheuttamaan muodonmuutokseen on kullekin materiaalille ominainen vakio, jota sanotaan sen liukumoduuliksi eli liukukertoimeksi.

Leikkausjännitys fluidissa

Kun fluidi (neste tai kaasu) liikkuu kiinteän pinnan suuntaisesti, siihen kohdistuu leikkausjännitys. Fluidin nopeus aivan kiinteän pinnan rajalla on nolla suhteessa pintaan (ns. no-slip-ehto), mutta jollain korkeudella rajapinnasta virtausnopeus vastaa fluidin nopeutta. Näiden kahden pisteen välistä aluetta kutsutaan rajakerrokseksi.

Newtonilaisilla fluideilla leikkausjännitys on verrannollinen fluidin venymänopeuteen viskositeetin toimiessa verrannollisuuskertoimena. Ei-newtonilaisille fluideille tämä sen sijaan ei pidä paikkaansa, koska niiden viskositeetti ei ole vakio.

Newtonilaiselle fluidille leikkausjännitys on

missä

on fluidin dynaaminen viskositeetti,
on nopeusgradientti kohtisuoraan pinnan suuntaan nähden.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.