Leicester

Leicester [ˈlɛstə] on noin 355 000 asukkaan katedraalikaupunki (city) ja yhtenäishallintopiiri Leicestershiren kreivikunnassa Itä-Midlandsissa.[1][2] Se sijaitsee Soarjoen ja Grand Union Canalin varrella, ja muodostaa Loughboroughin, Systonin ja Mountsorrelin kanssa yhtenäisen kaupunkialueen, jossa elää noin 705 000 ihmistä.[1][3]

Leicester
Leicester
Leicesterin kaupunkikeskus.
Leicesterin kaupunkikeskus.
Vaakuna
Vaakuna
Leicesterin hallintopiirin sijainti Englannissa ja Leicestershiressä.
Leicesterin hallintopiirin sijainti Englannissa ja Leicestershiressä.

52°37′59″N, 1°07′59″W
Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Osa Englanti
Hallintoalue Itä-Midlands
Kreivikunta Leicestershire
Hallinnon tyyppi Yhtenäishallintopiiri
Pormestari Peter Soulsby
Maantiede
Kokonaispinta-ala 73 km²
Metropolialue 423 km²
Väestö
Väkiluku (2018) 355 000
Väestötiheys 4 845 as./km²
Metropolialue 705 000
Metropolialueen väestötiheys 1 670 as./km²
Muuta
Motto Semper Eadem

www.leicester.gov.uk
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Leicester on Lontoon jälkeen etnisesti Britannian toiseksi kirjavin kaupunki, sillä sinne on tullut paljon maahanmuuttajia 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Historia
Leicesterin katedraali sisältä

Ennen roomalaisten Britannian valtausta Leicesterin seudulla asui Corieltauvi-niminen kelttiheimo.[4] Asutus oli tuolloin Soarjoen itäisellä rannalla, ja kaupungista on löytynyt muun muassa keramiikkaa ja koruja.[5]

Roomalaisajalla kaupunki tunnettiin nimellä Ratae Corieltauvorum. Siellä roomalainen Fosse Way -tie ylitti Soarjoen. Roomalaisajasta on muistona Jewry Wall, joka on yksi suurimmista Britannian roomalaisista tiilirakennelmista. Se oli aikoinaan termien sisäänkäynti.[6]

Roomalaiset lähtivät Britanniasta vuoteen 410 mennessä. Löydettyjen rintaneulojen perusteella Leicesterin alueella eli sakseja 400- ja 500-luvuilla. 800-luvulla Leicester oli yksi viikinkien Danelagenin alaisuudessa toimineista viidestä kaupungista. Mercian hallitsija Æthelflæd valtasi sen 918.[5]

Britannian Normannivalloituksen aikaan 1000-luvulla Leicesterillä oli paikallista merkitystä. Normannit rakennuttivat sinne pian linnan turvaamaan kaupungin uskollisuutta uusille hallitsijoille. Vuonna 1086 Domesday bookin mukaan Newcastlessa oli 322 taloa ja 6 kirkkoa.[5]

Leicester koki kasvukauden 1100- ja 1200-luvuilla. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa luostari, ja lisäksi linnaa ja kirkkoja laajennettiin. Kaupungin väkiluku oli 1300-luvulla noin 4 000 henkeä.[5] Leicesterissa kukoisti myös kauppa, ja jo vuonna 1298 se sai luvan järjestää markkinoita.[7]

Leicesterin puuvillateollisuus oli kasvanut vuoteen 1700 mennessä laajamittaiseksi tekstiiliteollisuudeksi. Höyryvoiman saavuttua tekstiilien valmistus siirtyi kodeista tehtaisiin.[8] Teollisuuden kasvua oli 1800-luvulla vauhdittamassa kanava- ja rautatieyhteys. Grand Union Canalin kautta syntyi 1800-luvun alussa yhteys Lontooseen, ja kaupungin lähellä olleelle hiilikaivokselle saapui rautatie vuonna 1832. Leicester oli 1800-luvulla tunnettu erityisesti jalkineistaan.[6]

Leicesterin väkiluku kasvoi vuodesta 1861–1901 noin 68 000:sta 212 000:een. Samalla lähes koko kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen. Kaupunki vaurastui, ja se oli ollut aiemmin 1800-luvulla nykyaikaisen matkailuteollisuuden synnyinpaikka, kun Thomas Cook alkoi järjestää junamatkoja Leicesteristä 1841.[8]

Leicester sai vuonna 1919 kaupungin aseman ja katedraalin vuonna 1927. Vaikka 1920- ja 1930-luvuilla Britannian talouskasvu hidastui, Leicesteriin lama ei iskenyt yhtä pahasti kuin moniin muihin kaupunkeihin sen monipuolisen teollisuuden ansiosta. Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli jälleen kuuluisa jalkineistaan. Leicesteriläinen Corah valmisti noin 17,5 miljoonaa sukkaparia brittijoukoille.[8]

Leicesteriin on saapunut 1900-luvun puolivälin jälkeen paljon maahanmuuttajia, mikä on tehnyt siitä Britannian monikansallisimpiin kuuluvan kaupungin. Leicesteriin muutti paljon eteläaasialaisia 1970-luvulla, kun heitä häädettiin itäisestä Afrikasta, erityisesti Idi Aminin Ugandasta. Somaleita kaupunkiin muutti 1990-luvulla ja itäeurooppalaisia 2000-luvun alussa.[6]

Leicesterissä on Ison-Britannian ensimmäinen jainatemppeli ja ensimmäinen liikenneympyrä.[9]

Hallinto

Leicester on niin sanottu yhtenäishallintopiiri. Kaupungin pormestariksi valittiin 2015 Peter Soulsby, joka aloitti toisen kautensa. Kaupunkilaisia edustaa 54-jäseninen valtuusto, josta pormestari on nimittänyt avukseen kahdeksan valtuutettua.[10]

Väestö

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Leicesterissä oli 329 839 asukasta.[11] Se oli Itä-Midlandin hallintoalueen suurin kaupunki. Nottinghamissa oli noin 24 000 asukasta vähemmän.[12]

Etninen jakauma

Leicester on käytännössä Lontoon jälkeen Britannian etnisesti kirjavin kaupunki.[12] Englannissa syntyneitä oli kaupungin asukkaista 65 % ja Intiassa syntyneitä 11,3 %. Englantia puhui 72,5 % ja gudžaratia 11,5 % väestöstä.[11] Vuonna 2001 kaupungin asukkaista valkoisia brittejä oli 60,5 % ja vuonna 2011 heidän osuutensa oli 45,1 %.[13]

Uskonto

Leicesterissä on vähiten kristittyjä Lontoon ulkopuolella ja toisaalta eniten hinduja Lontoon ulkopuolella. Kristittyjä oli 32,5 % ja hinduja 15,2 %. Muslimeita oli 18,6 % ja uskonnottomia 22,5 % väestöstä.[12][11] Katukuvassa näkyy useita moskeijoita ja hindutemppeleitä. Leicesterin diwali-valot ovat Britannian suurimmat.[9]

Koulutus

Leicesterin yliopisto on perustettu vuonna 1921. Siellä on noin 18 000 opiskelijaa.[14]

Urheilu

Leicester on merkittävä urheilukaupunki, ja ESPN-urheilukanavan ja Bathin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan se oli vuonna 2016 Britannian paras urheilukaupunki. Tutkimuksessa otettiin huomioon menestys, tunnelma urheilutapahtumissa, paikalliset lahjakkuudet sekä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Kaupungin sijoitusta nosti erityisesti jalkapalloseura Leicester City, joka voitti Englannin Valioliigan.[15] Leicesterin voittoa pidettiin Englannissa jopa jalkapallon historian suurimpana yllätyksenä, sillä vedonlyöntitoimistot antoivat ennen kauden alkua joukkueen voittomahdollisuudeksi 1/5000:nteen.[16]

Jalkapallon lisäksi Leicesterissä pelataan muun muassa rugbyä, krikettiä ja koripalloa. Leicester Tigers on voittanut kymmenen kertaa vuonna 1987 perustetun rugby unionin Valioliigan ja Leicestershire County Cricket Club useimmin Britannian krikettimestaruuden. Leicester Riders on puolestaan Britannian vanhin koripallon ammattilaisjoukkue.[16]

Lähteet
  1. Leicester Encyclopaedia Britannica. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
  2. Brinkhoff, Thomas: Leicester (Unitary District, East Midlands, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
  3. Brinkhoff, Thomas: Leicester (Agglomeration, Agglomerations, United Kingdom) – Population Statistics, Charts, Map and Location City Population. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
  4. Leicester's History Headlines 100BC-1239AD ((englanniksi)) BBC. Viitattu 5.3.2017.
  5. Part 1: AD 43 to AD 1700 ((englanniksi)) Leicester City Council. Arkistoitu 7.3.2017. Viitattu 5.3.2017.
  6. Leicester ((englanniksi)) Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 5.3.2017.
  7. Leicester's History Headlines 1265-1840 ((englanniksi)) BBC. Viitattu 5.3.2017.
  8. Part 2: AD 1700 to Present Day ((englanniksi)) Leicester City Council. Arkistoitu 7.3.2017. Viitattu 6.3.2017.
  9. Facts you didn’t know about Leicester[vanhentunut linkki] Leicestershire promotions
  10. About Us Leicester City Council. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)
  11. Leicester Census Demographics United Kingdom Qpzm LocalStats UK. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)
  12. Census 2011: Leicester 'most ethnically diverse' in region 12.12.2012. BBC. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)
  13. White British population in parts of UK falls by over HALF in 20 years The Sun. 2.11.2016. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  14. Leicester University The Complete University Guide. Viitattu 6.3.2017.
  15. Leicester ranked UK's Greatest Sporting City for 2016 ESPN. 23.8.2016. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)
  16. Sport in Leicester The University of Leicester. Viitattu 6.3.2017. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.