Lehtisaaret

Lehtisaaret on kolmen saaren ryhmä Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa. Siihen kuuluu Iso Lehtisaari, Pieni Lehtisaari ja Sumparen. Maankohoamisen myötä saaret ovat kasvaneet lähes kiinni toisiinsa.

Maantiede ja luonto

Pieni Lehtisaari sijaitsee Ison Lehtisaaren itäpuolella, saaria yhdistää kapea silta. Sumparen puolestaan sijaitsee Ison Lehtisaaren kaakkoispuolella. Muutaman kymmenen metrin päässä Ison Lehtisaaren lounaisrannalta sijaitsee kaksi pikkusaarta: Lilla Grötholmen ja Stora Grötholmen. Etelässä sijaitsee Tirrevet, sekin aivan Ison Lehtisaaren kupeessa. Joitakin satoja metrejä Isosta Lehtisaaresta lounaaseen sijaitsee Gåsgrund, jonne kulkee kesäisin yhteysalus.[2] Kilometrin verran Pienestä Lehtisaaresta itäkoilliseen sijaitsee Torra Lövö, joka on Gåsgrundin lailla Espoon kaupungin ulkoilusaari.[3] Pienempänä itänaapurina on vajaan hehtaarin laajuinen Östergrundet, kaakossa ovat Inre Notgrundet ja Notgrundet.[4]

Ison Lehtisaaren keskiosassa on laaja pirunpelto. Saaren sisäosan metsät ovat vanhoja, ne edustavat sekä rehevää käenkaali-mustikkatyypin kangasta että karua kalliometsää. Alueella on paikka paikoin suuria siirtolohkareita. Ison ja Pienen Lehtisaaren välinen salmi eli flada on maankohoamisen seurauksena muuttunut merenlahdeksi. Flada on tätä nykyä tavanomaista maatuvaa, ruovikoitunutta merenlahtea tervaleppävyöhykkeineen.[5]

Historia

Lehtisaarilla oli jonkin verran virolaisasutusta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Pienen Lehtisaaren länsiosassa on kalliokaiverrus muistona 1750-luvulla alueelle muuttaneista virolaisista. Ison Lehtisaaren ruotsalainen nimi, (Stora) Löv-ö, on varsin tyypillinen saaren nimi Uudellamaalla. Sen kirjoitusasu on vaihdellut 1560-luvulta alkaen: Lövön, Löfföön, Löföö ja Stor Löfö. Sumparenin varhaisin kirjoitusasu puolestaan on Såmper, nimen alkuperä saattaa olla kalasumpuissa ja kalakaupassa.[6]

Pienessä Lehtisaaressa sijaitsee arkkitehti Karl Lindahlin 1910 suunnittelema Villa Zilliacus. Sumparenissa toimi 1960-luvulle asti Tuomelan pienveneveistämö. Lehtisaarten ympäristössä on muutamia hylkyjä, kuten alkuvuodesta 1961 uponnut jahti Alexandra. Saarilla kuvattiin 1960-luvun puolessavälissä osa Jörn Donnerin ohjaamasta elokuvasta Täällä alkaa seikkailu.[6]

Lähteet
  1. Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava (html) Espoo.fi. Espoo: © Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 7.3.2018.
  2. Espoon ulkoilusaaret / Gåsgrund (9,8 ha) (html) Espoo.fi. Espoo: © Espoon kaupunki. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 9.3.2018.
  3. Saaristo-opas (pdf) (s. 36) Espoo.fi. Espoo: Helsingin kaupungin liikuntavirasto, merellinen osasto 2014. Arkistoitu 27.2.2015. Viitattu 4.4.2018.
  4. Östergrundet Espoon opaskartalla
  5. Iso Lehtisaari 5.16 Ison Lehtisaaren pirunpelto (pdf) Espoo.fi. Espoo: © Espoon kaupunki. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 7.3.2018.
  6. Saarten historia (html) Isolehtisaari.fi. Viitattu 7.3.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.