Lehtikuva

Lehtikuva syntyi 6. maaliskuuta 1951, ja sen perustajat olivat Sanoma Osakeyhtiö, Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Eljas Erkko ja Erkon luotettu Juhana Perkki.[1]

Kuvatoimiston perustaminen liittyi vahvasti lähestyviin Helsingin olympialaisiin. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat tulisivat tarvitsemaan arvokisoista runsaasti kuvia, mutta molemmat lehdet toimivat tuolloin ilman omia valokuvaajia[2]. Perustamispäätökseen vaikuttivat myös Sanoman tiivistyneet suhteet ulkomaille, kirjoittaa toimittaja Risto Jussila kirjasessaan ”Ei sanaa ilman kuvaa – Lehtikuva Oy:n kuusi vuosikymmentä” (2011). Sotavuosien jälkeen Suomeen oli saatavilla entistä enemmän ulkomaista kuvatarjontaa, ja näille kuville tarvittiin erillinen levittäjä.

Lehtikuvan toiminta käynnistyi vaatimattomasti. Alkuvaiheessa yhtiöllä oli vain muutama työntekijä eikä lainkaan toimitiloja. Aluksi yrityksen asiakkaita olivat Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, muita lehtiä alkoi tulla asiakkaaksi vähitellen[2].

Uutiskuvauksen lisäksi Lehtikuvan liiketoimintaan kuuluvat olennaisena osana kaupalliset kuvaukset ja tilauskuvaukset. 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Suomen tekstiili- ja vaatetusala on voimissaan, Lehtikuvan kuvaajat tekevät muun muassa runsaasti muotikuvauksia[3].

Keskeisin hahmo Lehtikuvan historiassa oli Eljas Erkon tytär Patricia Seppälä. Seppälä ehti monivaiheisen työuransa aikansa toimia Lehtikuvassa monessa roolissa ollen muun muassa yhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Lehtikuvan historiaa dokumentoineen Risto Jussilan mukaan Seppälä oli etevä verkostoituja, jonka ansiosta Lehtikuvalla oli tiiviit suhteet ulkomaisiin kuvatoimistoihin ja järjestöihin. Seppälä oli myös vahvasti vaikuttamassa siihen, että Lehtikuvan kuvaajat kiersivät ahkerasti urheilun arvokisoissa[4].

Ajan mittaan Lehtikuvasta kasvoi pohjoismaisittain katsottuna suuri kuvatoimisto. Esimerkiksi 1980-luvulla henkilöstön määrä oli joka vuosi yli 80.[5]

Kotimaan markkinoilla Lehtikuvan asema johtavana kuvatoimistona vankistui kilpailija Pressfoton ajauduttua konkurssiin syksyllä 1996[6]. Muun muassa teknologian kehitys johti kuitenkin siihen, että henkilöstömäärässä mitattuna yhtiö kutistui huomattavasti huippuvuosiin verrattuna: Esimerkiksi koko kuvalaboratorio lakkautettiin, kun filmikuvaaminenkin loppui. Vuoden 2009 yt-neuvotteluiden jälkeen Lehtikuvassa työskenteli noin puolet vähemmän työntekijöitä kuin suuruuden vuosina[7].

Suomen Tietotoimisto STT osti Lehtikuvan Sanoma Newsilta vuonna 2010. Lehtikuvan henkilöstö siirtyi STT:lle vuoden 2011 alussa vanhoina työntekijöinä, ja myöhemmin samana vuonna Lehtikuva Oy sulautui emoyhtiöönsä[8].

STT:n ja Lehtikuvan fuusioitumisen jälkeen uutistoimiston nimi oli STT-Lehtikuva. Vuonna 2016 STT-Lehtikuva uudisti konsernibrändinsä, minkä jälkeen nimi ja brändi tiivistyivät muotoon STT. Lehtikuva säilyi kuitenkin kuvaliiketoiminnassa kuvien itsenäisenä tuotemerkkinä, ja esimerkiksi sanomalehdissä julkaistavat uutiskuvat kreditoidaan edelleen Lehtikuvan nimiin[9].