Lehtikala

Lehtikala (Pterophyllum scalare) on kirjoahveniin kuuluva kalalaji. Lehtikala tuotiin Euroopan akvaariomarkkinoille vuonna 1909.[2]

Lehtikala
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Lehtikalat Pterophyllum
Laji: scalare
Kaksiosainen nimi

Pterophyllum scalare
(Schultze, 1823)[1]
Katso myös

  Lehtikala Wikispeciesissä
  Lehtikala Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Lehtikala on litteä ja korkea, muistuttaa muodoltaan syrjällään uivaa lehteä. Pitkät evät korostavat lehtimäisyyttä. Aikuisen kalan korkeus evineen on yleensä korkeintaan 20 cm mutta suurimmillaan jopa 40 cm.[3] Lehtikaloista on useita värimuunnoksia.

Alkuperä

Lehtikalat ovat kotoisin Amazonin alueelta.[1]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Lehtikala on kutuajan ulkopuolella pääsääntöisesti rauhallinen mutta saattaa syödä pienempiä kaloja ja jopa omia poikasiaan. Sitä pidetään yleensä tasakokoisten yksilöiden parvessa. Lehtikalan kanssa tulevat toimeen mm. kääpiörihmakalat.

Lehtikala voi kutea kotiakvaariossa[3]. Mätimunat ovat halkaisijaltaan noin 1 mm ja ne kuoriutuvat 3–5 päivän kuluttua kutuhetkestä.

Vesiolot ja ravinto

Lehtikalat suosivat vettä, jonka pH on 6–7, kovuus 5–13 dGH eli melko pehmeä ja lämpötila 24–28 °C.[3] Lehtikalojen akvaarion tulisi olla korkeudeltaan vähintään 50 cm ja tilavuudeltaan 250 litraa. Joissain lähteissä mainitaan akvaarion korkeuden nyrkkisäännöksi että korkeuden tulisi olla kaksi kertaa korkeimman kalan korkeus. Lehtikala pitää turvepitoisesta vedestä, joten veden olisi hyvä olla turpeen läpi suodatettua tai turveuutteella valmistettua. Nämä kalat ovat hyvin nirsoja asuinpaikastaan.

Lehtikalalle kelpaavat kaikenlaiset hiutale- ja pellettiruuat. Myös elävää ravintoa on hyvä tarjota joskus. Ne myös syövät pakasteruokaa, kuten pakastekuivattuja surviaisen toukkia. Lehtikala on melko ahne, joten asuinkumppanien on oltava tarpeeksi isoja.

Lähteet
  1. Pterophyllum scalare (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  2. David Alderton: Värikäs akvaario, s. 68. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9.
  3. Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.