Lehi (Mormonin kirja)

Lehi on Mormonin kirjassa esiintyvä hahmo, jonka kerrotaan eläneen Jerusalemissa vuoden 600 eaa. tienoilla. Hänet kuvataan profeetaksi ja patriarkaksi, joka johtaa perheensä maanpakoon ja lopulta luvattuun maahan eli Amerikkaan. Lehin kuoltua hänen poikansa riitaantuvat ja näiden kannattajat jakaantuvat kahdeksi kansaksi: oikeamielisiksi nefiläisiksi ja jumalattomiksi lamanilaisiksi. Jälkimmäisten kautta Lehi on intiaanien esi-isä.

Lehi perheineen. Valokuva vuodelta 1888.

Lehin mukaan on nimetty useita Yhdysvalloissa sijaitsevia paikkakuntia. Myös Mormonin kirjan kertomus Lehin unesta ja elämän puusta on mormonikulttuurissa tunnettu. Lehin olemassaolosta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, ja sekulaarit historiantutkijat pitävät häntä sepitteellisenä hahmona.

Mormonin kirjan kertomus

Elämäkerta

Mormonin kirjan mukaan Lehi asui lapsuutensa ja nuoruutensa Jerusalemissa. Hänellä on vaimo Saria ja neljä poikaa. Varsinainen kertomus alkaa Juudan kuningas Sidkian ensimmäisenä hallitusvuonna. Jerusalemiin ilmaantuu monia profeettoja, jotka varoittavat kaupungin tuhoutuvan ellei kansa tee parannusta. Lehi menee erämaahan rukoilemaan ja hänen eteensä ilmestyy tulipatsas. Kotiin palattuaan hän näkee näyn messiaasta ja kahdestatoista opetuslapsesta ja profetoi Jerusalemin hävityksestä. Juutalaiset eivät usko hänen varoituksiaan vaan alkavat vainota häntä.[MK 1] Niinpä Lehi perheineen pakenee erämaahan. Hänen vanhimmat poikansa Laman ja Lemuel kapinoivat isäänsä vastaan, mutta pojista nuorin Nefi pysyy uskollisena.[MK 2]

Lehi lähettää poikansa takaisin Jerusalemiin hakemaan pronssisia levyjä, joihin on kaiverrettu juutalaisten aikakirja ja Lehin sukuluettelo.[MK 3] Kun poikien paluu viipyy, Saria kuvittelee näiden kuolleen ja alkaa syytellä Lehiä.[MK 4] Viimein Nefi kuitenkin onnistuu tehtävässä ja palaa erämaahan mukanaan pronssilevyt sekä Soram-nimisen mies, joka liittyy Lehin seurueeseen.[MK 5] Lehi tutkii sukuluetteloa ja saa tietää olevansa Joosefin jälkeläinen.[MK 4] Myöhemmin hän lähettää poikansa Jerusalemiin vielä kerran hakemaan muuatta Ismaelia ja tämän perhettä, johon kuuluu naimaikäisiä tyttäriä.[MK 6] Lehin pojat ottavat Ismaelin tyttäret vaimoikseen ja seurue lähtee vaeltamaan erämaassa liahonaksi kutsutun laitteen opastamana. He kulkevat eteläkaakon suuntaan pysytellen lähellä Punaisenmeren rantaa. Vaellus kestää kauan ja Ismael kuolee sen aikana. Hänet haudataan Nahom-nimiseen paikkaan.[MK 7] Saria synnyttää erämaassa Lehille kaksi poikaa: Jaakobin ja Joosefin.[MK 8]

Herran käskystä Nefi rakentaa laivan,[MK 9] jolla Lehi seurueineen purjehtii luvattuun maahan[MK 8] eli Amerikkaan.[1] Matkalaiset perustavat siirtokunnan, alkavat viljellä maata ja valmistavat metallista levyjä, joihin on määrä kirjoittaa Lehin jälkeläisten historia.[MK 10] Lehi profetoi, ”että mikäli ne, jotka Herra Jumala tuo pois Jerusalemin maasta, pitävät hänen käskynsä, he menestyvät tässä maassa; ja heidät pidetään salassa kaikilta muilta kansakunnilta, jotta he voisivat pitää tämän maan hallussaan.”[MK 11] Mutta jos he vaipuvat epäuskoon, Jumala ”tuo heidän luoksensa toisia kansakuntia”, jotka ”hajottavat ja lyövät” heidät, ja ”heidän keskuudessaan on oleva verenvuodatuksia ja suuria rangaistuksia”.[MK 12] Ennen kuolemaansa Lehi neuvoo jälkeläisiään ja siunaa heidät.[MK 13]

Isänsä kuoltua Lehin pojat riitautuvat lopullisesti.[MK 13] Nefin seuraajat noudattavat Mooseksen lakia, kun taas Lamanin ja Lemuelin kannattajista tulee jumalattomia raakalaisia.[MK 14] Nefiläiset lisääntyvät ja rakentavat suuria kaupunkeja, mutta lopulta lamanilaiset tuhoavat heidät ja unohtavat alkuperänsä.[2] Lamanilaisten kautta Lehi on intiaanien esi-isä.[lower-alpha 1]

Sukupuu
LehiSaria
LamanLemuelSamNefiJaakobJoosef

Lehillä on myös tyttäriä, mutta heidän nimiään tai lukumääräänsä ei mainita.[MK 15]

Elämän puu
Nefin näky Lehin unesta. Valokuva Kumoran kukkulalla järjestetystä kuvaelmasta, 2011.

Mormonin kirja kertoo Lehin nähneen erämaavaelluksensa aikana unessa näyn elämän puusta.[MK 16] Hänen poikansa Nefi näki myöhemmin saman näyn. Nefi tarjoaa näystä myös tulkinnan:[MK 17]

  • Puu, jonka hedelmät ovat valkoisia ja makeita[MK 18] ja joka symboloi Jumalan rakkautta ja Jeesuksen sovitustyötä.[MK 19]
  • Kapea polku, jonka vieressä kulkee rautainen kaide ja joka johtaa puulle.[MK 20] Kaide symboloi ”Jumalan sanaa”.[MK 21]
  • Saastaisen veden lähde ja joki, jonka ”syvyydet ovat helvetin syvyyksiä”.[MK 22]
  • ”Pimeyden sumu”,[MK 23] joka symboloi Saatanan kiusauksia.[MK 24] Monet kapean polun kulkijat eksyvät sumun tähden, mutta ne, jotka pitävät kiinni rautakaiteesta, pääsevät perille saakka.[MK 25]
  • Suuri rakennus, johon kokoontunut väkijoukko osoittelee ja pilkkaa niitä, jotka syövät elämän puun hedelmää.[MK 26] Rakennus symboloi maailman ylpeyttä, ja lopulta se sortuu, kuten on käyvä myös niiden kansojen, ”jotka taistelevat Karitsan kahtatoista apostolia vastaan.”[MK 27]

Lehin uni on mormonikulttuurissa tunnettu.[5] Yleisimmän tulkinnan mukaan he, jotka seuraavat rautakaidetta eli pyhiä kirjoituksia, pääsevät lopulta osalliseksi elämän puun hedelmistä eli Jumalan rakkaudesta.[6] Näylle on ehdotettu kuitenkin myös syvällisempiä ja enteellisempiä tulkintoja,[7] ja sen kuvastossa on yhtymäkohtia Eedenin puutarhaan, hyvän ja pahan tiedon puuhun sekä syntiinlankeemuskertomukseen.[8] Corbin T. Volluzin (1993) mukaan sen ”symbolinen profetia” on eräs mormonismin pyhien kirjoitusten ”rikkaimmista, joustavimmista ja kauaskantoisimmista”.[9]

Lehin ja Nefin näky muistuttaa unta, jonka mormonismin perustajan Joseph Smithin isä oli nähnyt vuonna 1811, vuosia ennen Mormonin kirjan julkaisua. Kuvauksissa on tosin pieniä eroja, esimerkiksi rautakaiteen tilalla oli Smith vanhemman unessa köysi.[10]

Historiallisuus
Pääartikkeli: Mormonin kirjan historiallisuus
Atsteekkipiirros, joka 1800-luvulla julkaistun kirjan mukaan esittää Lehin matkoja.[11]

Mormonit ovat perinteisesti katsoneet Mormonin kirjan kuvaavan todellisia henkilöitä ja tapahtumia.[12] Kirjan kertomuksen tueksi ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä,[13] ja sekulaarit tutkijat pitävät sitä 1800-luvulla sepitettynä fiktiona.[14]

Brigham Youngin yliopiston arkeologi M. Wells Jakeman esitti 1950-luvulla, että Izapan steela 5 kuvaisi Lehin näkyä elämän puusta. Steelasta alettiin jopa valmistaa muovisia jäljitelmiä, joita myytiin mormoneille. Sekulaarien tutkijoiden mukaan yhtäläisyydet ovat pinnallisia ja todellisuudessa steela esittää mesoamerikkalaisen uskonnon maailmanpuuta.[15]

Merkitys

Lehin mukaan on nimetty kaupunki Utahissa[16] ja kylä Arizonassa.[17]

Huomautukset
  1. Vuonna 1981 laadittu Mormonin kirjan johdanto kertoi lamanilaisten olevan ”Amerikan intiaanien pääasiallisia esi-isiä”. Vuonna 2006 johdantoa muutettiin, ja nykyinen muotoilu toteaa lamanilaisten ”kuuluva[n] Amerikan intiaanien esivanhempiin”.[3][4]

    Lähteet
    • Mormonin kirja: Toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta. Joseph Smithin englanniksi sanelema alkuteos vuodelta 1830. Suomi: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, 2002. ISBN 978-951-850-341-8.
    • Brodie, Fawn M.: No Man Knows My History. Ensimmäinen painos ilmestyi Alfred A. Knopfin kustantamana New Yorkissa 1995. New York: Vintage Books, 1995. ISBN 679-73054-0. Internet Archive (viitattu 17.7.2021). (englanniksi)
    • Coe, Michael: Mormons and Archaeology: An Outside View. Dialogue: A Journal of Mormon Thought, Summer 1973, 8. vsk, nro 2, s. 41–48. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
    • Hutchinson, Anthony A.: The Word of God is Enough: The Book of Mormon as Nineteenth-Century Scripture. Teoksessa New Approaches to the Book of Mormon: Explorations in Critical Methodology. Toim. Bren Lee Metcalfe. Salt Lake City, Utah: Signature Books, 1993. ISBN 1-56085-017-5. Internet Archive (viitattu 10.11.2022). (englanniksi)
    • Volluz, Corbin T.: Lehi’s Dream of the Tree of Life: Springboard to Prophecy. Journal of Book of Mormon Studies, 31.7.1993, 2. vsk, nro 2, s. 14–38. BYU. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
    • Reynolds, George: The Story of the Book of Mormon. Fifth Edition. Independence, Jackson County, Missouri: Zion’s Printing and Publishing Company, 1888. Internet Archive (viitattu 27.1.2023). (englanniksi)
    • Smith, Lucy: Biographical sketches of Joseph Smith the prophet, and his progenitors for many generations. Liverpool: Published for O. Pratt, by S. W. Richards, 1853. Digital Collections: BYU Library (viitattu 27.1.2023). (englanniksi)
    • Östman, Kimmo: Mormonit: Historia, oppi ja elämä. Gaudeamus, 2019. ISBN 987-952-345-044-8.

    Viitteet tutkimuskirjallisuuteen
    1. Östman 2019, s. 148.
    2. Book of Mormon Encyclopædia Britannica. 8.7.2022. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
    3. Moore, Carrie A.: Debate renewed with change in Book of Mormon introduction. Deseret News, 8.11.2007. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
    4. Stack, Peggy Fletcher: Single word change in Book of Mormon speaks volumes. The Salt Lake Tribune, 8.11.2007. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
    5. Volluz 1993, abstrakti.
    6. Volluz 1993, s. 15.
    7. Volluz 1993, s. 15–34.
    8. Volluz 1993, s. 34–37.
    9. Volluz 1993, s. 37–38.
    10. Smith 1853, s. 58–59; Brodie 1945, s. 58.
    11. Reynolds 1888, s. 33.
    12. Östman 2019, s. 157.
    13. Coe 1973.
    14. Hutchinson 1993, s. 11–19.
    15. Coe 1973, s. 44.
    16. Gannett, Henry: The origin of certain place names in the United States, s. 184. Second Edition. Washington: Government Printing Office, 1905. Internet Archive (viitattu 27.1.2023). (englanniksi)
    17. Emett, Mike: Old Fort Utah and the community of Lehi, Mesa, AZ. Clio: Your Guide to History. 22.11.2015. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)

      Viitteet Mormonin kirjaan
      1. 1. Nefi 1.
      2. 1. Nefi 2.
      3. 1. Nefi 3.
      4. 1. Nefi 5.
      5. 1. Nefi 4.
      6. 1. Nefi 7.
      7. 1. Nefi 16.
      8. 1. Nefi 18.
      9. 1. Nefi 17.
      10. 1. Nefi 18–19.
      11. 2. Nefi 1:9.
      12. 2. Nefi 1:10–12.
      13. 2. Nefi 4.
      14. 2. Nefi 5.
      15. 2. Nefi 5:6.
      16. 1. Nefi 8.
      17. 1. Nefi 11, 15.
      18. 1. Nefi 8:10–12.
      19. 1 Nefi 11:21–23.
      20. 1. Nefi 8:19–20.
      21. 1. Nefi 11:25.
      22. 1. Nefi 12:16.
      23. 1. Nefi 8:23.
      24. 1. Nefi 12:17.
      25. 1. Nefi 8:23–24.
      26. 1. Nefi 8:26–27.
      27. 1. Nefi 11:36.
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.