Lehdykkä
Lehdykkä on kasvin lehden osa. Lehdykkä on erillistä lehteä muistuttava, mutta on kasvitieteellisesti vain osa suurempaa lehtilapaa. Lehteä, jonka lapa on jakautunut lehdyköihin, sanotaan kerrannaislehdeksi. Kerrannaislehtisiä kasvilajeja on monissa kasvisuvuissa ja -heimoissa, ja muun muassa lähes kaikkien Suomessa tavattavien saniaisten lehdet ovat jakautuneet lehdyköiksi.
Lehdykällisen lehden lehtimuoto
Lehdyköihin jakautunut lehti voi olla lehtimuodoltaan joko parilehdykkäinen, jolloin lehdykät ovat järjestäytyneet pareittain lehden rankaan, tai sormilehdykkäinen, jolloin lehdet kiinnittyvät pistemäisesti lehtiruodin päähän. Omina lehtimuotoinaan voidaan myös erottaa useampaan kertaan pari- tai sormilehdykkäiset lehdet. Välillä jotkin lehdykät saattavat olla kiinni toisissaan, mikä voi olla seurausta siitä, että lehdykät ovat olleet ensin yhtä, yhtenäistä lehteä, ja lehden varttuessa tapahtuva lehdyköiksi jakautuminen ei ole tapahtunut täydellisesti ja jotkin lehdykät ovat jääneet kiinni toisiinsa. Yhdessä olevia lehdyköitä voi olla niin parilehdykkäisissä kuin sormilehdykkäisissäkin lehdissä, ja ne voivat hankaloittaa lehdyköiksi jakautumisessa mahdollisesti olevan jakautumissymmetrian havaitsemista. Yhdessä olevia lehdyköitä voi tavata esimerkiksi vuohenputkella (Aegopodium podagraria).
Parilehdykkäiset lehdet
%252C_Lunteren.jpg.webp)
Parilehdykkäiset lehdet voivat olla tasaparisia, jolloin jokaiselle lehdykälle on vastinlehdykkä rangan toisella puolen tai päättöparisia, jolloin rangan kärjessä on yksi pariton lehdykkä. Parilehdykkäisyys voi toistua useaan kertaan, jolloin lehti voi olla esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa parilehdykkäinen. Kaksi kertaa parilehdykkäisessä lehdessä kukin päärangassa kiinni oleva lehdykkä on jakautunut vastaavasti edelleen pikkulehdyköiksi ja kolme kertaa parilehdykkäisessä lehdessä jokaisen lehdykän pikkulehdykkä on jakautunut vastaavasti edelleen vielä pienemmiksi lehdyköiksi. Lehdyköiksi jakautuminen ei aina välttämättä ole täydellistä. Eri tavoin parilehdykkäisiä lehtiä omaavia kasvilajeja ovat esimerkiksi kotipihlaja (Sorbus aucuparia), lehtosaarni (Fraxinus excelsior), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas) ja soreahiirenporras (Athyrium filix-femina).
Sormilehdykkäiset lehdet
Sormilehdykkäisiä lehtiä voidaan nimetä niiden lehdyköiden määrän mukaan, jolloin lehti voi olla esimerkiksi kolmisorminen tai viisisorminen. Sormilehdykkäiset lehdet voivat myös jakautua edelleen useampaan kertaan sormilehdykkäisiksi. Eri tavoin sormilehdykkäisiä lehtiä omaavia kasvilajeja ovat esimerkiksi balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta), komealupiini (Lupinus polyphyllus) ja ahomansikka (Fragaria vesca).