Lee Wallard

Lee Wallard (8. syyskuuta 1911 New York – 28. marraskuuta 1963 St. Petersburg, Florida)[2][3] oli yhdysvaltalainen kilpa-autokuljettaja.[4] Hän ajoi Indianapolis 500 -kilpailun neljä kertaa vuosina 1948–1951, joista 1950-1960 kuuluivat F1-sarjaan.[2][3][4] Hän voitti kyseisen kilpailun vuonna 1951 sekä ajoi kilpailun nopeimman kierroksen.[2][3][4][5][6][7] Voiton merkitystä lisäsi entuudestaan, että Wallard oli kilpailuun osallistuessaan 40-vuotias, johti 159 kierrosta 200:sta ja alitti ensimmäisenä kyseisen kilpailun neljän tunnin aikarajan.[2][5] Wallardin ajoura sai karmean käänteen, kun hän joutui neljä päivää myöhemmin Pennsylvanian Readingissa järjestetyssä sprint car -kilpailussa onnettomuuteen saaden pahoja palovammoja, minkä vuoksi hän joutui lopettamaan uransa.[2][5] Hän yritti tehdä paluun kilparadoille osallistumalla Indianapolis 500 -testeihin vuosina 1952 ja 1954, mutta ei ollut taidoiltaan enää kilpailukykyinen.[2][5]

Lee Wallard
Henkilötiedot
Syntynyt	7. syyskuuta 1910 [1] Schenectady [1]
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet	1950-1951
Talli(t)	Moore, Kurtis Kraft
Kilpailuja	2
Maailman­mestaruuksia	0
Voittoja	1
Palkintosijoja	1
Paalupaikkoja	0
Nopeimpia kierroksia	1
MM-pisteitä	9
Ensimmäinen kilpailu	Indianapolis 500 1950
Ensimmäinen voitto	Indianapolis 500 1951
Viimeinen voitto	Indianapolis 500 1951
Viimeinen kilpailu	Indianapolis 500 1951
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK