Laurinkallio

Näkymä Laurinkalliolta

Laurinkallion on kallioinen mäki, joka sijaitsee Pyhäjärven kaakkoisrannassa noin 2,5 kilometriä Tuuloksen kirkosta luoteeseen. Mäki on luode-kaakko-suuntainen mäki, joka kohoaa yli 40 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalle. Mäen rinteet ovat jyrkät muissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa. Osa rinteistä rajautuvat jyrkänteisiin. Luoteisrinteissä sijaitsevatkin puolustusvarustuksien jäänteet, jotka muodostavat sammaloituneen kivivallin. Valli on paikoin hajonnut ja siinä on aukko, jota arvellaan linnan portiksi. Valli ja jyrkänteet rajaavat sisälleensä 300×150 metriä suuren linna-alueen. Linna-alueelta on löydetty kiviröykkiöitä, jotka voivat olla kiukaiden pohjia.[1][2][4]

Laurinkalliolla ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta sitä on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1886 (Hjalmar Appelgren), 1897 (Axel Olai Heikel), 1924 (Julius Ailio ja Sakari Pälsi), 1935 (Jouko Voionmaa) ja 1983 (Jyri Saukkonen).[1]

Linnavuorella oli 1890-luvun alussa nähtävillä runsaasti sisä- ja ulkovarustusten jäänteitä, mutta jo tuolloin kahden metrin levyisten vallien kerrotaan olleen pahasti hävitetyt. Linnamäestä noin 300 metriä lounaaseen on mahdollinen rautakautinen kalmisto. Laurinkallio on osa merkittävää Tuuloksen alueen rautakautisen ja historiallisen ajan keskittymää.[1][3]

Rantahiekasta on löydetty mm. keihäänkärkiä, miekkoja, kirveitä ja luita, kun vesi on ollut poikkeuksellisen alhaalla. Osan näistä esineistä kerrotaan löytyneen lähellä sijainneesta Karhunpäänmäestä, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta.[3]

Linnavuoren juurelta on tehty runsaasti aselöytöjä, joiden on tulkittu olevan peräisin paikalla käydystä taistelusta. Tähän viittaa se, että paikalta ei ole löytynyt kalmistoa ja taipuneita keihäänkärkiä sekä katkennut miekka on löydetty kohtuullisen läheltä maan pintaa.[5]

Laurinkallio on valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös ja se on maisemallisesti Tuuloksen näyttävimpiä kohteita. Laurinkallion hoitosuunnitelman laati Olli Soininen vuonna 2004. Hoidon tarkoituksena on avata puustoa ja raivata pensaikkoja niin, että linnavuoren rakenteet tulevat näkyviin. Ympäristöä raivataan niin, että näkymät Suolijärvelle, Pyhäjärvelle ja Tuuloksen kirkolle aukeavat. Lopullinen tavoite on tehdä kohteesta nähtävyys- ja opetuskohde. Tuulos-seura on pystyttänyt opsteet Luopioistentien (yhdystie 3222) ja Kettulantien varteen. Seura rakensi Kallioniementien varteen parkkialueen, josta kalliolle nousevalle polulle tehtiin pitkospuut.[4]

Laurinkallio on pohjoisrinteen 31 metsälehmuksesta koostuva ja etelärinteessä 15 runkomaisen metsälehmuksen muodostama luonnonsuojelulain ja metsälain mukainen jyrkänteenaluslehto. Siellä viihtyvät myös pähkinäpensas. Mäen laella on myös ketolaikkuja.[6]

Kylän lähiympäristössä sijaitsevat myös Kyläkallio, Ryömänlinnan, Kestinpäänkallion ja Kitaruvenlinnan muinaislinnat.

• Geocaching: Laurinkallio
• Juha Sinivaara: Karttapiirros linnavuoresta