Lauri Seiterä

Lauri Wilhelm Seiterä, sukunimi vuoteen 1937 Cederholm (28. toukokuuta 1915 Terijoki – 15. huhtikuuta 1992 Kauniala, Kauniainen[1]) oli suomalainen tivolinjohtaja ja Tivoli Seiterän perustaja.[2][3]

Seiterän vanhemmat erosivat ja hän asui sitten Keravalla äitinsä kanssa joka toimi J. A. F. Sariolan perheen kotiapulaisena. Seiterä liittyi itsekin mukaan Sariolan tivolitoimintaan ja 1930-luvun lopulla hän toimi jo Sariolan tivolin kenttämestarina.[2]

Sotavuodet Seiterä palveli pioneerijoukoissa yleten yliluutnantiksi. Kun jatkosodan aikana keväällä 1942 perustettiin Itä-Karjalan Karhumäkeen suomalaisia sotilaita varten Sariolan hoitama Karhumäen tivoli toimi Seiterä tämän tivolin kenttämestarina. Hän palasi rintamapalvelukseen 1944 ja haavoittui sodan loppuvaiheessa vaikeasti.[2]

Seiterä palasi tivolialalle vuonna 1946 päästyään sairaalasta. Hän aloitti yhteistyön Lasten Päivä-tapahtumia järjestäneiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa ja hänellä oli lautaspeli Helsingissä Messukentällä sijainneessa tivolissa sekä ampumarata Messuhallissa pidetyissä Lasten Päivän tapahtumissa. Kun Linnanmäen huvipuisto avattiin vuonna 1950 Seiterällä oli siellä useita pelejä hoidossaan. Vuonna 1951 hän avasi Linnanmäelle Vedenneitohallin joka toimi aluksi teltassa mutta vuodesta 1952 alkaen omassa hallissaan Markkinatorilla Seiterän muiden pelien vieressä. Vedenneitohallissa asiakkaat saivat pudottaa lavoilla istuneita merenneitoesiintyjiä vesialtaaseen koettamalla osua palloilla pieniin valkoisiin maalitauluihin. Osuman tapahtuessa lavan lukitusmekanismi laukesi ja vedenneito putosi vesialtaaseen. Kello 22 jälkeen kun lapsiperheet olivat poistuneet huvipuistosta osa vedenneidoista saattoi esiintyä yläosattomissa asuissa.[2][4][5]

Vedenneitohallista tuli yksi suositumpia Linnanmäen käyntikohteita ja siellä saattoi vierailla vuodessa jopa 100 000 kävijää. Presidentti Urho Kekkonen vieraili hallissa 25. heinäkuuta 1966. Hallin hoitajana toimi vuodesta 1958 alkaen Lauri Seiterän puoliso Johanna Seiterä (1934–2015) Lauri Seiterän keskittyessä itse tivolitoimintaan. Vedenneitohallin toiminta päättyi kesällä 1981 sen jälkeen kun Naisasialiitto Unioni oli jättänyt Linnanmäen huvipuiston johdolle vuonna 1978 kirjelmän jossa hallia pidettiin naisten arvoa alentavana. Vedenneitohallin paikalle rakenenttiin sitten peliautomaattihalli.[2][4]

Seiteröillä oli vuosina 1964–1968 oma Cafe Casino-niminen peliautomaattihalli ja kahvila Tapanilan urheilutalossa. He olivat mukana peliensä kanssa vuosina 1962-1964 järjestetyillä Linnanmäen huvipuiston talvikiertueilla huvipuiston ollessa kiinni. Seiterä aloitti oman tivolitoimintansa vuonna 1966 Huvipuisto Seiterän nimellä. Huvipuistossa oli Linnanmäeltä ostettu sähköautorata, Skoghin tivolista Ruotsista vuokrattu Vauhtivirveli ja useita pelejä. Seiterän tivolin erikoispiirteenä oli se että tivolialueelle pääsystä ei peritty erillistä pääsymaksua ja tivolin mukana kiersi taiteilijoita, jotka esittivät vapaaohjelmia tivolikentällä.[2]

Vuonna 1973 Lauri Seiterä ja Leo Lindblom perustivat Tampereelle Neulan huvipuiston nykyisen Särkänniemen huvipuiston paikalle. kesäisin toimineessa huvipuistossa oli muun muassa vuoristorata ja useita Seiterän tivolin laitteita. Huvipuisto joutui lopettamaan toimintansa kun Tampereen kaupunki perusti 1975 samalle paikalle Särkänniemen huvipuiston.[2]

Lauri Seiterä luopui 1980-luvun lopulla heikentyneen terveyden vuoksi tivolista ja myi suurimman osan laitteistaan tivolin pitkäaikaiselle työntekijälle Antero "Roope" Tuomiselle joka jatkoi sitten tivolin toimintaa vuoteen 1991 saakka. Vuonna 1992 Seiterän tivolia alkoi johtaa Lauri Seiterän poika Tuomo Seiterä. Tuomo Seiterä ja Roope Tuominen tekivät yhteistyötä jonkin aikaa mutta vuonna 1994 Tuominen perusti oman Roopen tivolin ja vei sinne osan laitteista. Tivoli Seiterään hankittiin kuitenkin 1990-luvun aikana uusia laitteita näiden tilalle. Tivoli Seiterä vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 2016.[2][3]