Lauri Ruotsalo
Lauri Ruotsalo (6. heinäkuuta 1893 Oulu – 20. kesäkuuta 1971 Turku)[1] oli Suomen puolustusvoimien everstiluutnantti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja. Hänen veljensä oli eversti Erkki Ruotsalo.
Ruotsalo osallistui vapaussotaan Oulun suojeluskunnan joukoissa joukkueenjohtajana ja haavoittui Messukylän taistelussa. Hän suoritti Viipurin upseerioppilaskurssin 1918–1919 ja Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin 1928. Hän palveli Turkuun sijoitetussa Porin rykmentissä (PR) 1919–1932 muun muassa pataljoonan taloudenhoitajana ja AuK:n johtajana, minkä jälkeen 1932–1939 hän oli Turun eteläisen sotilaspiirin päällikkö.
Talvisodassa hän toimi 1. prikaatissa pataljoonankomentajana ja myöhemmin saman prikaatin komentajana muun muassa Viipurinlahden taisteluissa. Jatkosodassa hän komensi 17.6.1941 alkaen Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin perustamaa Jalkaväkirykmentti 35:ttä, joka eteni Maaselän kannakselle. Rykmentin lääkäri määräsi Ruotsalon 31.12.1941 sairauslomalle sydänvaivojen vuoksi. Hän ei enää palannut rintamatehtäviin vaan sai 14.2.1942 siirron kotijoukkoihin ja sijoitettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin päälliköksi. Suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen hänet siirrettiin 1.12.1944 lakkautuspalkalle ja erosi valtion palveluksesta 18.12.1945.
Lähteet
- Raunio Ari & Kilin, Juri: Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941. Karttakeskus, 2007, s. 249. ISBN 978-951-593-069-9.
Viitteet
- Kuolleita. Helsingin Sanomat, 23.6.1971, s. 9. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 27.3.2018.