Lauri Lahesalu

HK Total Tallinnan kasvattama Lahesalu siirtyi jo juniorina Suomeen. Hän pelasi Tapparan (A-nuorten pronssi 1998) ja Ässien A-nuorissa ennen kuin pelasi miesten peleissä. Kaudella 1999–2000 Lahesalu piipahti kahden ottelun verran Suomi-sarjajoukkue Heinolan Kiekossa, mutta ensimmäinen täysi kausi miesten peleissä kului seuraavalla kaudella Mestis-joukkue Jokipojissa. Kauden Mestis-kausi 2001–2002 Lahesalu pelasi TuTossa. Hän teki läpimurtonsa Mestis-tasolla voittaessaan puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 6+26=32. Pistepörssivoiton Lahesalu jakoi FPS:n Aki Heinon kanssa.[1] Hänet valittiin kauden päätteeksi Mestiksen ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2]

Kaudella 2002–2003 Lahesalu jatkoi Mestis-uraansa nousijajoukkue Kajaanin Hokissa.[3] Hän pelasi jälleen tehokkaan kauden tehdessään tehot 5+23=28, joilla Lahesalu voitti puolustajien syöttöpörssin ja puolustajien pistepörssissä hän oli kolmas KalPan Samuli Suhosen kanssa.[1] Kajaanin Hokin solmittua yhteistyösopimuksen Oulun Kärppien kanssa Lahesalu oli kiinnostunut jatkamaan Hokissa myös kaudella 2003–2004.[4] Hän harjoitteli Kärppien kanssa ja sai paikan heidän SM-liigajoukkueestaan. Lahesalun peliaika Kärpissä jäi kuitenkin vähäiseksi ja hän pelasi kuusi ottelua antaen niissä yhden syöttöpisteen. Lokakuussa 2003 Lahesalu palasi loppukaudeksi Hokkiin.[5] Hänen kautensa siellä jäi kuitenkin vain 15 ottelun mittaiseksi selkävaivojen takia.[6] Lahesalu oli SM-liigan kaikkien aikojen neljäs virolaispelaaja. Häntä aiemmin SM-liigassa ovat pelanneet Vjatšeslav Kulpin, Toivo Suursoo ja Olle Sildre.

Lahesalun pääsarjaura starttasi kunnolla kaudella 2004–2005, kun hän pelasi Tanskan liigan Odense Bulldogsissa. Lahesalu teki siellä 32 ottelussa tehot 4+6=10. Syyskuussa 2005 hän palasi Kajaanin Hokkiin vuoden tauon jälkeen.[7] Lahesalu ja Hokki kuitenkin purkivat sopimuksen yhteisymmärryksessä marraskuussa 2005. Lahesalu keräsi 11 ottelussa vain yhden syöttöpisteen, hänellä oli joukkueensa alhaisin teholukema (-10) ja hän sai toisinaan myös katsomokomennuksia.[8] Lahesalu löysi uuden seuran nopeasti Ranskan pääsarjan Angers’sta. Tehojen valossa Lahesalun paras kausi Angers’ssa oli 2009–2010, jolloin hän oli tehoilla 4+20=24 puolustajien pistepörssin neljäs sekä syöttöpörssin ensimmäinen Diables Rouges de Briançonin François Groleaun kanssa. Vuonna 2007 Lahesalu voitti French Cupin.[1]

Pelattuaan seitsemän kauden ajan Angers’ssa Lahesalu siirtyi kaudeksi 2012–2013 toiseen ranskalaisjoukkueeseen, Rouen Hockey Élite 76:een.[9] Hän voitti kauden aikana sekä Ranskan-mestaruuden että Ranskan liigacupin. Lahesalu edusti Rouenia myös Continental Cupissa, kuten myös seuraavalla kaudella 2013–2014, jolloin hän voitti myös Ranskan liigacupin. Kesken kauden 2014–2015, marraskuussa 2014 Lahesalu palasi taas vuoden mittaisella sopimuksella Angersiin oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[10] Hän edusti joukkuetta kauden aikana myös Continental Cupissa.[1] Viimeiset seurajoukkueottelunsa Lahesalu pelasi keväällä 2016 Angersin riveissä. Tämän jälkeen hän on kuitenkin pelannut neljä kautta maajoukkueen mukana.

Lahesalu edusti Viroa maailmanmestaruuskilpailujen B-sarjassa sekä I- ja II-divisioonassa joka vuosi vuosien 1998 ja 2009 välillä, paitsi vuonna 2004. Hän pelasi 1. divisioonan maailmanmestaruuskilpailuissa taas vuonna 2011, jolloin Viro kuitenkin putosi 2. divisioonan A-lohkoon. Vuoden 2012 turnaus puolestaan päättyi 2. divisioonan A-lohkon kultaan ja sarjanousuun. Lahesalu valittiin Viron parhaaksi pelaajaksi. Seuraavan kerran hän pelasi taas vuoden 2014 2. divisioonan A-lohkon turnauksessa toimien Viron kapteenina. Turnaus päättyi kultaan ja sarjanousuun 1. divisioonan B-lohkoon. Lahesalu toimi Viron kapteenina myös maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2015, 2016, 2017 ja 2018. Hän pelasi myös Torinon olympiakisojen 2006 ja Pyeonchangin olympiakisojen 2018 karsinnoissa. Lahesalu toimi jälkimmäisessä turnauksessa Viron kapteenina.[1] Joukkue eteni ennakkokarsinnoista esikarsintoihin, mutta Lahesalu pelasi kuitenkin vain ennakkokarsinnoissa, joiden puolustajien pistepörssin hän voitti tehoilla 2+9=11.[11] Lahesalu pelasi myös marraskuussa 2018 Viron maajoukkueessa Baltic Challenge Cupissa toimien joukkueensa kapteenina.

Lahesalu pelasi myös alle 20-vuotiaiden C-sarjan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1999 sekä alle 18-vuotiaiden C-sarjan EM-kilpailuissa vuosina 1996 ja 1997.