Lauri Kinos

Kinos harrasti nuorempana sellon soittamista ja kilpatanssia. Hän aloitti jääkiekon pelaamisen vasta 12-vuotiaana JYPissä, mutta käväisi välillä Diskoksessakin. Hän voitti Suomen-mestaruuden JYPin B-junioreissa, minkä jälkeen hän pelasi vielä kauden A-junioreissa. Kinos lähti Amerikkaan pelaamaan 19-vuotiaana 1999. Hän teki 74:ssä QMJHL-ottelussaan Montreal Rocketsin paidassa tehot 13+18=31. Kinos viihtyi Montrealissa ja hänen hyvät pelinsä huomattiin myös muualla. Kinoksen varasi NHL:ään St. Louis Blues kesällä 2000 numerolla 293.

Kinos oli suunnitellut jatkavansa uraansa Montrealissa, mutta NHL-varaus muutti suunnitelmat. Hän pääsi St. Louisin harjoitusleirille, joka sujui hyvin, ja hän teki kolmen vuoden sopimuksen. Kinos pelasi farmisarjoissa kaudet 2000–2003. AHL:ssä Kinos pääsi kokeilemaan Worcester Ice Catsin riveissä 21 ottelun verran, sieltä saldona yksi syöttöpiste sekä 16 jäähyminuuttia. ECHL-liigaa mies pelasi Peoria Rivermenin paidassa 152 ottelua tehoin 9+33=42, jäähyminutteja kertyi 132. Peoria Rivermenin riveissä Kinos pääsi vuosittain ECHL-liigan pudotuspeleihin. Katkerimman tappion hän koki kaudella 2000–2001, kun Trenton pudotti Peorian Amerikan Konfressin viimeisessä ottelussa jatkosta. Amerikan farmisarjoissa kilpailu pelipaikoista oli kovaa ja myös kova pelitahti pitkine pelimatkoineen vaati veronsa. Viimeisellä kaudella Kinokselta meni nilkka poikki kahdesta kohtaa, mikä johti neljän kuukauden huiliin.[2]

Neljän amerikan vuoden jälkeen Kinos päätti palata kotimaahansa. Alkukauden 2003–2004 Kinos edusti Tapparaa kuukauden koesopimuksella.[3], mutta kun sopimusta ei syntynyt hän siirtyi kasvattajaseuraansa Jypiin.[4] Pisteillä hän ei juhlinut, 41 ottelussa vain yksi syöttöpiste. Hänellä oli tarkoitus jäädä Jyväskylään vielä seuraavaksi kaudeksi, mutta suuntasikin alkukaudesta Italiaan, Milano Vipersiin.[5] Hän teki 37 ottelussa tehot 8+3 ja juhli kauden päätteeksi Italian mestaruutta. Cortina kaatui viimeisessä seitsemännessä finaalissa kotona ja juhlat olivat melkoiset. Kinos onkin nimennyt Italian mestaruuden uransa kohokohdaksi.

Kauden 2005–2006 Kinos aloitti Ilveksessä.[6] Pestin jäädessä viiden ottelun mittaiseksi hän matkasi takaisin Italiaan, tällä kertaa Asiagoon. Siellä hän viihtyi kauden, jonka jälkeen oli taas aika lähteä Suomeen, tällä kertaa hieman pitemmäksi aikaa. Kinos viihtyi omien sanojensa mukaan hyvin Italiassa. Vaikka jalkapallo oli Italian ykkösurheilulaji, katsojia riitti myös jääkiekkopeleihin. Meininki katsomossa oli Kinoksen mukaan samanlaista kuin italialaisessa jalkapallokatsomossa; laulut raikuivat ja pommit paukkuivat.

Kaudeksi 2006–2007 Kinos matkasi Mikkeliin.[7] Jukureissa hän pelasi uransa parhaan kautensa pisteiden valossa: 45 ottelussa tehopisteet 17+16. Kinos voitti Mestiksen ylivoima-maalipörssin 14 ylivoimamaalillaan. Hänelle kertyi myös paljon jäähyminuutteja, 154. Ensimmäisessä välieräottelussa Kinos teki polvitaklauksen TuTon Jari Kestiin, josta hänelle seurasi kolmen ottelun pelikielto. [8] [9] Hän joutui jättämään loput välierät sivuun, mutta pelasi finaaleissa ja Sm-liigan tasonmittauksissa. Kauden päätyttyä Kinos sai hopeamitalin kaulaansa, sekä hänet valittiin Mestiksen II-All Stars kentälliseen. [10] Hän jatkoi myös seuraavan kauden Jukureissa, joka ei ollut aivan yhtä hyvä pisteiden valossa. Hän teki puolet vähemmän pisteitä kuin edelliskaudella. Kaudeksi 2008–2009 Kinos siirtyi Vaasan Sporttiin, jossa hän pelasi myös seuraavan kauden. Kaudella 2010–2011 Kinos pelasi EIHL:n Dundee Starsissa ja kaudeksi 2011–2012 hän siirtyi Ligue Magnusin Pingouins de Morzineen.