Lauri Ilvessalo

Ilvessalon vanhemmat olivat vankilanjohtaja Karl Sarén ja Amanda Sahlbom ja puoliso vuodesta 1913 Vilma Tuomi.[1] Hänen veljensä oli metsätieteilijä Yrjö Ilvessalo ja tyttärensä tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo.[2] Ilvessalo tuli ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1906, suoritti metsänhoitotutkinnon 1910, jolloin hänestä tuli myös metsäkonduktööri, ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1917.[1] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1923[3] ja toimi Helsingin yliopistossa metsänhoidon opettajana 1918–1928 ja metsäpolitiikan opettajana 1918–1925. Hänen erityistutkimuskohteinaan olivat metsänhoidon menetelmät ja ulkomaisten puulajien viljely Suomessa.[2] Ilvessalo hoiti metsänhoidon professuurin opetusta, kun A. K. Cajander oli siirtynyt Metsähallituksen johtoon. Hän kuoli yllättäen keuhkokuumeeseen keväällä 1928.[4] [5]

• Lehtikuusen viljelys Suomessa, 1917
• Ulkomaalaisten puulajien viljelemismahdollisuudet Suomen oloja silmälläpitäen, 1920, väitöskirja
• Suomen metsätalous ja toiminta sen kohottamiseksi, 1925
• Metsien säilymisen turvaaminen Karjalan kannaksen Suomenlahden rannikolla, 1926
• Ehdotus Suomen metsätieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi, 1927
• Maailman metsät ja niiden merkitys luonnon ja maailman taloudessa, 1928
• Maapallon metsävarat, 1930, Matti Jalavan kanssa