Lauri Hautamäki

Lauri Hautamäki (s. 17. elokuuta 1936 Kauhajoki) on suomalainen aluetieteilijä ja Tampereen yliopiston aluetieteen emeritusprofessori.[1]

Hautamäki suoritti filosofian tohtorin tutkinnon maantieteen alalta Helsingin yliopistossa vuonna 1967 ja toimi siellä suunnittelumaantieteen apulaisprofessorina vuosina 1970–1977 sekä aluetieteen professorina Tampereen yliopistossa vuodesta 1977 eläkkeelle jäämiseensä asti.[2][3][4]

Suomessa Hautamäki tunnetaan erityisesti yhtenä kylätoiminnan perustajista ja häntä onkin tämän takia nimitetty "Suomen kylätoiminnan isäksi".[5] Suomalaisessa maaseutu- ja kylätutkimuksessa hänen on katsottu edustaneen osuustoiminnan aatemaailmasta ammentanutta gebhardilaista paradigmaa.[6]

Hautamäki valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1996.[7]

Hänen tyttärensä on maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.[1]

Julkaisuja
  • Elävä kylä: kylätoiminnan opas. Jyväskylä: Gummerus, 1979. ISBN 951-20-1797-0.
  • Elävä kaupunginosa: kaupunginosatoiminnan opas (Aaro Virtasen kanssa). Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2320-2.
  • Elävä kylä, elävä kotiseutu, elävä Suomi: kylätoiminnan synty ja laajeneminen kansanliikkeeksi. Kyläasiain neuvottelukunnan julkaisusarja A 2, 1989. ISBN 951-95866-7-9.

Lähteet
  1. Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7 lokakuuta 2020), s. 159
  2. Kuka kukin on, s. 189. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04755-8. Kirjan verkkoversio Projekt Runebergissa (viitattu 26.10.2012).
  3. Onnela, Satu: Suomalaisen suunnittelumaantieteen historiikkia Suomen suunnittelumaantieteilijöiden liitto ry. Arkistoitu 5.1.2012. Viitattu 26.10.2012.
  4. Lauri Hautamäki yrittäjistä: Rinta rottingilla eteenpäin Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 26.10.2012. [vanhentunut linkki]
  5. Lenkkeri, Miia: Mitä kuuluu eteläpohjalaiseen kylään?. Itua, 2008, nro 1, s. 3. Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 25.10.2012.
  6. Granberg, Leo: Maaseutututkimuksen muodonmuutos. Maaseudun uusi aika, 2010, nro 1, s. 51. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.