Laura Härmä

Härmän vanhemmat olivat maanviljelijä, lohkotilallinen Oskar Numminen ja Maria Aronintytär. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli sitten kutomotyöläisenä. Härmä oli Suomen Ammattijärjestön naisjärjestäjänä vuosina 1920–1923. Hänet pidätettiin elokuussa 1923 niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä muiden SSTP:n kansanedustajien kanssa, ja lokakuussa 1923 Turun hovioikeus tuomitsi Härmän valtiopetoksen valmistelusta kahden vuoden vankeusrangaistukseen.

Vapauduttuaan Härmä keskittyi aluksi vankilassa syntyneen lapsensa hoitoon, mutta 1920-luvun lopulla hän palasi taas politiikkaan ja ammattiyhdistystoimintaan. Laura Härmä ja hänen miehensä Erkki Härmä olivat 1920- ja 1930-lukujen taitteessa vasemmistososialisteja, jotka kannattivat yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa (ks. Suomen työväen vasemmistoryhmä). Härmä valittiin 1937 Kutomoteollisuustyöväen liiton Helsingin osaston puheenjohtajaksi, ja hän oli SAK:n naisjaoston puheenjohtaja 1936–1949. Sodan jälkeen Härmä valittiin ensimmäisenä naisena SAK:n työvaliokunnan jäseneksi toimikaudelle 1947–1951.

Härmä oli Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustaja 1922–1923, ja hän edusti Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Vuosina 1941–1944 Härmä oli sosialidemokraattien kansanedustajana, ja hän edusti Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan 1. joulukuuta 1941 kuutosiin kuuluneen ja vuonna 1941 vangitun Cay Sundströmin tilalle.

Laura Härmä oli naimisissa vuodesta 1922 kansanedustaja Erkki Härmän kanssa.

• Katja Korhonen: Kahvinkeittäjiä, sihteereitä vai puheenjohtajia? Naisten osallistuminen kahdessa Kutomoteollisuustyöväen ammattiliitossa 1930-luvulla. Suomen historian pro gradu, Tampereen yliopisto 2007. (Laura Härmästä sivuilla 88-94)^{[vanhentunut linkki]}