Laukula

Laukula on kylä Sastamalassa. Kylän pohjoispäätä lävistää lounas-koillinen suunnassa Valtatie 12.

Kylä ja sen rajat

Laukulan kylän pohjoispää, jossa varsinainen alkuperäinen ryhmäkylä sijaitsee, rajoittuu pohjoisessa Eko nimiseen kylään, rajana on Ekojoki ja idässä Valtatie 12:sta lähtien Stormi nimiseen kylään, rajana tässäkin Ekojoki vanhoine mutkineen varsinkin Tussunlammen kohdalla. Edellisen jälkeen Laukulan ja Stormin kylien välinen raja kulkee Pöökintanhuaa pitkin, siitä rajan jatkaa Käärmevuoren ylitse, Tallinkiven metsäautotien päähän, tästä kylän raja kääntyy jyrkästi lounaaseen, kohti Loukasmäkeä, taittaen tässä kohden lievästi kaakkoon, kohti Tuomenojaa, jatkaen kohti etelää ylittäen Kangastien Männistön vaiheilla, josta jatkaen kohti Sammaljokea parisen kilometriä. Tästä kohden kylän raja kääntyy jyrkästi luoteeseen kohti Houhajärveä, ylittäen Matinsuon ja osuen Houhajärveen Rantalan talon kohdustoilla, josta jatkaa Houhajärveä pitkin Levonnokkaan. Länsirajalta Laukula rajautuu Leiniälän kylään. Levolta raja lähtee kohti koillista, Kalkkivuoren kivipyykille. Kalkkvuoren kivipyykiltä raja pyyhkäisi entiseen aikaan kohti Nikkisen, Raidankannon ja Huitturin peltojen länsireunaa. Tästä eteenpäin Leiniälän ja Laukulan kylän raja oli Korvenojassa. Nykyään länsiraja kulkee eri lailla, johtuen siitä, että Laukulan kylän ns. kantataloista Korkin talon maat on siirretty maarekisterissä Leiniälän kylään.

Laukulan naapurikylät ovat järjestyksessä, Eko, Stormi, Eko, Mauriala, Houhajärvi ja Leiniälä.

Muut Laukula-nimiset kylät

Lauküla niminen kylä Virossa.

Postinumeroalueet

Laukula jakautuu kahteen postinumeroalueeseen, eteläinen osa kylää 38250 Sastamala ja pohjoinen osa kylää 38220 Sastamala

Yrityksiä ja yhteisöiden kiinteistöjä Laukulassa

Laukulan kylässä on muun muassa, Metallipalvelu Koskinen Oy, Maansiirtotyöt Pasi Koivula Tmi, Stormin Saha , Lopenkulman rukoushuone , Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen kirkko ja Stormin Työväentalo .

Aikaisemmin kylässä oli myös Säästöpankki, se sijaitsi vastapäätä Rukoushuonetta. Lähellä Kaksosten risteystä oli aiemmin ainakin kolme kauppakiinteistöä. Vuosien mittaan edellä mainituissa oli ainakin elintarvikekauppoja, kahvio, huoltoasema, autohuoltamo, automaalaamo ja kukkakauppa. Valtatien etelä-puolella oli aiemmin 1968 [3] avattu baari/huoltoasema ja autokauppa joka tunnettiin yleisesti nimellä Stormin Esso, nykyään kiinteistössä sijaitsee edelleen autoalan yritys.

Esihistoriaa nykyisen Laukulan alueelta

Nykyisen Laukulan kylän alueella on ollut asutusta aina kivikaudelta asti, sitä ei tiedetä onko asutus ollut yhtenäistä näihin päiviin asti. Kivikautinen asutus on sijainnut Ekojoen eteläpartaalla, noin 600m Laukulan vanhasta ryhmäkylästä länteen. Kivikauden aikainen asutus on ollut jääkauden jälkeisten suurten muutosten jälkeen muodostuneen Litorinameren rantaviivan lähellä. Litorinameri

Kivikautiseen asutukseen viittaa myös vanhemmat esinelöydöt jotka on tehty 1800-luvulla Laukulasta, Musteliinin perunamaasta kivikirves ja kourutaltta ja Korkin talon maalta reikäkivi nuija. [1]

Laukulan kylän alueelta löydettyjen uudempien rahojen lisäksi metallinetsijät ovat löytäneet kylän alueelta muutamia yksittäisiä rahoja, joiden arvellaan olevan n. 1000 vuotta vanhoja. Rahat on alustavasti tunnistettu Dirheimiksi, Otto-Adelheid-penningiksi sekä Magdeburgerin puukirkkopenningiksi.

Linkkejä joiden takaa löytyy dokumentteja joissa on tietoa Laukulan esihistoriasta ja historiasta:

Sastamala Stormin, Kärppälän ja Karkunkylänseudun vesihuoltoverkoston alueen muinaisjäännösinventointi 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)

Sastamala Stormi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 (Arkistoitu – Internet Archive)

Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla

Varsinaista Laukulan kylän historiaa

Ensimmäiset täsmälliset tiedot Ala-Sastamalan pitäjästä jota myöhemmin kutsuttiin myös Kallialan ja Tyrvään nimellä, jossa Laukulan kylä sijaitsee ovat vuodelta 1439.

Vanhin kirjallinen tieto Laukulan kylästä on maininta Ala-Satakunnan laamanninkäräjien lautamiehinä toimineesta Niilo (Nikolaus) Sotkasta vuodelta 1477 Historiallinen kohde Iso-Iivari Historiallinen kohde Lippu Historiallinen kohde Korkki

Kestikievarit

1888-1910 Ville Korkki (Korkin suvulle Vihtori), 1911-1925 Juho Teinilä, 1926-1928 Kalle Iso-Iivari.[2]

Myllyt

Stormin Sahan joka tunnettiin myös Lindströmin Sahana yhteydessä on ollut viljan jauhatukseen tarkoitettu mylly, joka on ollut toiminnassa ainakin vielä 1960-luvulla. Entisinä aikoina myös Lajanojassa, Laukulan tien varressa on ollut ns. Haaviston mylly. Lajanojan myllyn vesitaloutta parannettiin kaivamalla oja (ko. väliojaa kutsutaan nimellä Kuiva oja) Korvenojasta Lajanojaan ja johtamalla sitä kautta Korvenojan vedet myllylammen yläpuolelle. Edellä mainitusta, aikoja sitten puretusta vesijärjestelystä johtunee se, että MMH:n peruskartoissa, Korvenojan kulkureitti on virheellinen noin 0,5km matkalta.

Tiilihaudat

Tiilihautoja poltettiin monesti kohdekohtaisesti siellä missä oli tekeillä isomman kokoinen tiilirakennus. Varsinainen kylän tiilitehdas oli Laukulan Haavistossa em. myllyn välittömässä välittömässä läheisyydessä. Savenottokuopat ovat edelleen maastossa havaittavissa.

Haarakorvesta jonkin matkaa etelään on entisinä aikoina etsitty grafiittia, näkyvillä on edelleen useat koemontut ja kuonakasat. Tämä liittyy samaan ajanjaksoon kun Soukon ja Tannin grafiittilöydöt on tehty. (A. Laitakari 1925 Tyrvään Soukon, Laukulan Sotkan ja Tannin gneissit ja grafiittiliuskeet)

Löydös jonka kerrotaan johtaneen ns. Stormin kaivokseen, on tehty ns. Mustanlahden kalliosta, valtatie 12 kallioleikkauksesta, Työväentalon kohdalta.

Tunnettuja henkilöitä

Juho Rikhard Merinen, Suomen ensimmäisiä kansanedustajia, sosialidemokraatti
Niilo Pajunen, sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja
Tuomas Ragvaldinpoika, virsirunoilija ja arkkiviisujen tekijä.

Kantatalojen talonhaltijat

Kantatalojen talonhaltijat selviävät L. Iso-Iivarin maanmainioista talonhaltijaluetteloista

Karttoja joissa Laukula esiintyy

Ison jaon kartta Laukulasta 1782, pohjoinen osa

Ison jaon kartta Laukulasta 1782, eteläinen osa

Lähteet

Esihistoriallisia löydöistä Tyrväässä MKY XVIII, Hannes Prusi
Sastamalan Historia 3. sivu 557
Stormin Teräs ry 1952-2002 Muisteluita 50 vuoden ajalta

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.