Latvominen

Latvominen on varsinkin historialliseen karjatalouteen kuuluneessa lehdestyksessä käytetty menettely, jossa puun latva ja oksat ajoittain katkaistiin kerppujen tai pienikokoisen käyttöpuun hankkimiseksi.[1] Kerput olivat lehtipuista tai -pensaista katkottuja lehdeskimppuja, joita syötettiin talvella lampaille ja naudoille.[2] Suomessa latvottiin koivuja vielä 1900-luvun alkupuolella paikoin Ahvenanmaalla, Hämeessä ja Vakka-Suomessa. Keski-Euroopassa latvottiin erityisesti salavia ja poppeleita.[1] Nykyään latvominen on edelleen osa perinnebiotooppina arvokkaiden lehdesniittyjen hoitoa, jota Suomessa tehdään etenkin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.[3]

Vanha, latvottu pyökki Essexissä Englannissa.
Latvottu puukujanne Zeelandissa Alankomaissa.
Sama kujanne kaksi vuotta myöhemmin.

Lähteet
  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana latvominen.
  2. Otavan iso tietosanakirja, hakusana kerppu.
  3. Jääskeläinen, Elina (toim.): Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 4, s. 9–10. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2003. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 31.1.2012). [vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.