Latva (Venäjä)

Latva eli Ladva (ven. Ладва) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Äänisenrannan piirin etelärajalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Historiallinen Aunuksen Karjalan Latvan kunta oli olemassa myös Venäjän keisarikunnan aikana.

Latvan maalaiskunta Äänisenrannan piirin kartalla

Rakenteilla oleva Muurmannin rautatie ja Lavdan asema. Kuva:Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski 1915

Latvan maalaiskunta

Latvan maalaiskunta sijaitsee Leningradin alueen vastaisella rajalla ja se rajoittuu pohjoisessa Puujoen maalaiskuntaan, idässä Šokšun vepsäläiseen maalaiskuntaan, lännessä Latva-Vetkan maalaiskuntaan ja luoteessa Uudenkylän maalaiskuntaan. Latvan taajaman lisäksi kuntaan kuuluu Puhtan kylä.[1] Kunnassa oli noin 2 700 asukasta vuonna 2006.

Latvan taajama

Latvan taajama sijaitsee Jyvenjoen varrella Muurmannin radan itäpuolella noin 60 kilometriä Petroskoista etelään. Latvan asutus levittäytyy seitsemän kilometrin matkalle Jyvenjoen varrelle. Latvassa oli noin 3 200 asukasta vuonna 1996.[1] Latvassa toimii maatalousosakeyhtiö, Majak, (entinen valtiontila) ja se on yksi Karjalan tasavallan suurimpia maatalousyrityksiä.[1] Latvassa toimii myös maatalouskoulu, joka kouluttaa muun muassa konemiehiä.[1] Nähtävyyksistä mainittakoon Nikolskajan kirkkomuseo.[1]

Latva oli aluksi Äänisenrannan piirin hallinnollinen keskus, mutta nykyisin piirin hallinto sijaitsee Petroskoissa.

Historiallinen Latvan kunta

Venäjän keisarikunnassa Latvan kunta kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Kunta rajoittui lännessä Ääniseen, kaakossa Soutjärven kuntaan, lounaassa Vaasenin kuntaan, lännessä Pyhäjärven kuntaan, pohjoisessa Suojun kuntaan ja Petroskoin kaupunkiin. Vuonna 1902 kunnassa oli 6 249 asukasta.[2] Latvan kunnan väestö oli venäläistyneitä karjalaisia. Neuvostovallan aikaan Latvan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Äänisenrannan piiriin.

Historia

Latva on perustettu vuonna 1473.[1] Latvan alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941–1944.

Lähteet

Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Helsinki:Otava, 1918.

Aiheesta muualla

Karjalan tasavallan virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)

Äänisenrannan piiri

Äänisenrannan piiri

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta	Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta	Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakunta	Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakunta	Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Karjalan_tasavalta_vuonna_1997-1] Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.

[2] Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Helsinki:Otava, 1918.