Lattianpäällyste

Suomen asuintiloissa yleisimpiä lattianpäällysteitä ovat muovimateriaalit (36 %) kuten vinyylimatot, laatat- ja -lankut, HDF-levystä valmistetut laminaattilattiat (22 %), etenkin kosteissa tiloissa käytettävät keraamiset laatat (19 %), puiset parketit (14 %), linoleumi (5 %) sekä tekstiili- eli kokolattiamatot (4 %)[1]. Lisäksi monissa vanhojen talojen tiloissa on säilytetty alkuperäinen lautalattia, joka on sekä kantava rakenne että hiotun ja lakatun pintansa osalta lattianpäällyste.[2].

Kotien lattiapinnoitteissa on maiden välisiä kulttuurieroja. Kun vuonna 2003 Suomessa asennettiin kokolattiamattoja vain neljään prosenttiin lattia-alasta, Yhdysvalloissa niiden osuus on lähes 60 prosenttia[3], Euroopan maissa keskimäärin 42 prosenttia ja koko maailmassa 33 prosenttia. Maailmanlaajuisesti suosituin lattianpäällyste on keraaminen kivilattia,[1] joka taas Suomen oloissa vaatii usein lattialämmityksen ollakseen mukava. Suomessahan kotona ollaan yleensä sukkasillaan, muissa länsimaissa kengät jalassa.[4]

Muovilattiat

Parkettikuvioisen muovimaton asennusta.

PVC:stä tai muusta muovista valmistettu muovimatto on Suomen yleisin kodin lattianpäällyste, varsinkin vuokrakäyttöön tarkoitetuissa kerrostaloasunnoissa. Se on nopea asentaa tasaiselle betonialustalle liimaamalla ja sopii taipuisuutensa ansiosta myös hieman epätasaiselle asennuspinnalle. Märkätiloihin on omat muovimattotyyppinsä. Kerrostaloissa voidaan muovimaton päälle asentaa jälkikäteen uusi pinnoite, esimerkiksi laminaattilattia, kunhan askeläänieristyksestä huolehditaan säännösten mukaisesti. Muovimattoa saa myös liimattavina vinyylilaattoina, joita voi vaihtaa yksitellen vaurion sattuessa.[5]

Vinyylilankkulattia muodostuu vinyylistä eli polyuretaanista valmistetusta kulutuspinnasta sekä 9-11 mm:n paksuisesta runkomateriaalista[6], joka on HDF-levystä valmistettu, tai 4–6 mm:n paksuisesta komposiittimateriaalista, jossa on 100 % PVC:tä tai PVC:n ja kalkkikiven yhdistelmänä valmistettu komposiittirunko. Vinyylilankkulattiat kiinnittyvät toisiinsa lukkoponttien avulla ilman liimausta alustaan. Sen voi asentaa tasaisen betonin, linoleumin tai enintään 2 mm paksun muovimaton päälle, etteivät pontit rikkoudu liian joustavalla alustalla.[7]

Laminaattilattiat

Kahden­laista lattia­laminaattia. Ylemmässä näkyvät reunapontit.

Parkettia

Pääartikkeli: Laminaattilattia

Laminaattilattiat valtaavat Suomessa alaa muovimatoilta[1]. Lattialaminaatin runko on HDF-levyä ja pinta muovin avulla yhteen laminoituja paperikerroksia. Päällimmäinen kerros on läpinäkyvä kulutuspinta, toiseksi päällimmäisessä kerroksessa on pintakuvio, usein painamalla ja korkopuristuksella aikaansaatu puukuviointi. Lattia toimitetaan lukkopontein varustettuina lankkuina.

Kokolattiamatto

Kokolattia­maton puhdistusta.

Seinästä seinään ulottuvat tekstiilimatot ovat Pohjois-Amerikassa ja monissa Euroopan maissa yleisin kotien lattianpäällyste. Suomessa sen suosio on vähentynyt, koska 1970-luvulla asennetut matot olivat usein heikkolaatuisia.[11]

Nystyrälevyä

Teollisuudessa, kaupan alalla ja julkisissa tiloissa lattioilta vaaditaan erityistä kestävyyttä. Tehdaslattian pohjamateriaalina käytetään usein teräskuiduilla raudoitettua tai betonia, joka pinnoitetaan paitsi yleisen kestävyyden myös jonkin erityistarpeen, kuten hygienian, nestetiiveyden tai sähkönjohto-ominaisuuksien mukaan[12]. Betonipinnoitteena voi olla esimerkiksi valun yhteydessä levitettävä sirotepinnoitus tai erilaiset kovabetonit[13]. Ajoneuvoissa ja työkoneissa käytetään kumimattoa, johon voidaan laminoida lämpöä ja ääntä eristäviä kerroksia. Kolikkokuvioista tai muuten kohokuvioitua kumi- tai muovimattoa käytetään myös hyvää pitoa ja kestävyyttä edellyttävissä paikoissa, kuten kaltevissa jalankulku- ja pyörätuoliluiskissa[14]. Luiskien pintana voi olla myös alumiininen tai teräksinen nystyrälevy. Voimalaitosten, paperitehtaiden ym. suurien laitteistojen lattiat ja kulkusillat ovat myös usein tällaista kohokuvioitua nystyrälevyä tai teräsritilää, joka antaa näkyvyyden lattian alla oleviin laitteistoihin[15]. Erilaiset urheilutilat kuten palloilusalit asettavat myös erityisvaatimuksia lattianpäällysteille, sitä enemmän mitä useampia lajeja samassa tilassa on tarkoitus harrastaa. Liikuntahalleissa käytetään myös siirrettäviä lattioita, joita vaihdellaan lajien mukaan[16].

Askeläänten eristyksen parantamiseen käytettävä uiva eli kelluva lattiarakenne tarkoittaa kovapintaisen lattianpäällysteen asentamista niin, ettei se kosketa rakennuksen muita rakenteita. Tämä toteutetaan jättämällä lattiamateriaalin ja seinän väliin noin 5-10 millimetrin rako. Se peitetään seinään kiinnitettävällä jalkalistalla. Uiva lattianpäällyste ei kosketa suoraan myöskään alla olevaa lattiaa, vaan välissä on ohut alusmateriaali askeläänieristeenä. Tällä tavoin asennetaan kaikki laminaattilattiat ja muut pontatut materiaalit, kuten vinyylilankut, puuviilulankut ja useimmat parketit.[17][18]

Maailman suurimpia lattiamateriaalien valmistajia ovat ranskalainen Tarkett S.A., yhdysvaltalaiset Armstrong Flooring ja Mannington sekä kokolattiamattojen valmistajat Mohawk ja Shaw ja sveitsiläinen Forbo. Useimmat näistä tekevät sekä puu- että muovipohjaisia lattiamateriaaleja monilla eri merkeillä.[19] Parkettivalmistajista suurimpia on ruotsalainen Kährs, joka laajeni myös vinyylilattiamarkkinoille fuusioiduttuaan 2012 suomalaisen Karelia-Upofloorin kanssa.[20]. Kährs myy tuotteitaan yli 70 maassa, ja neljänneksen yrityksestä omistaa suomalainen Hartwall Capital.[21][22]

Kiinalaiset ovat tulleet vahvasti tällekin teollisuuden alalle: kun vuonna 2002 laminaattilattioista 16 prosenttia valmistettiin Kiinassa, vuonna 2010 osuus oli jo 28 prosenttia.[3]

• Tatami

• Palander, Tuomas: Lattiamateriaalit ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan koulutusohjelma, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.6.2018).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lattianpäällyste Wikimedia Commonsissa