Lattahihna
Lattahihna tai moniurahihna on tehonsiirtoon käytetty hihna. Lattahihnoja käytetään esimerkiksi teollisuuden hihnakuljettimissa, koneiden voimansiirrossa ja auton moottorin lisälaitteiden käytössä.
Lattahihnan ominaisuuksia
Lattahihna on yksinkertaisimmillaan vain vetävästä materiaalista rakennettu hihna. Nykyisin valmistetaan pääosin kerrosrakenteisia lattahihnoja, jotka koostuvat kitkakerroksesta, vetävästä kerroksesta ja pintakerroksesta. Lattahihnan kitkapinta on tavallisesti tasainen tai uritettu ja valmistettu kumista tai krominahasta. Urittamatonta lattahihnaa käyttävän hihnapyörän pinta voi olla hieman kupera, ettei hihna vaeltaisi pois hihnapyörältä, kuten kävisi täysin sylinterimäisellä hihnapyörällä. Kuperan hihnapyörän pinta poistaa hihnan ohjausrullien tarpeen.[1] Lattahihna sallii kiinteät akselivälit, ja hihna voidaan liimata yhteen asennuspaikalla. Hihnan venymä on vähäistä, joten alkuperäinen kireys säilyy vuosia.
Kiilahihnaan verrattuna lattahihna vaatii vähemmän huoltoa, mutta on herkempi epäpuhtauksille ja kosteudelle. Lattahihnakäytössä pyritään suuriin kehänopeuksiin eli suuriin hihnapyöriin. Lattahihna ei pysty akselien tahdistukseen, vaan siihen tarkoitukseen käytetään hammashihnaa.
Lattahihna kiristetään hihnapyörille, ja vetovoima syntyy kitkapinnan puristusvoimasta. Samalla syntyy akseleille taivutuskuormitus. Hihnan kireys tarkistetaan painamalla hihnapyörien väliseltä alueelta hihnaa annetulla voimalla alaspäin ja mittaamalla painuman suuruus. Liian kireä hihna aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta akselin laakeroinnille, liian löysä voi luistaa. Kitkapinnalle pääsevä vesi tai lika huonontavat herkästi lattahihnan kitkaominaisuuksia, ja hihna alkaa luistaa. Löysä hihna voi pudota pois hihnapyöriltä tai palaa.
Lähteet
- Seppo Kivioja: Konetekniikka. Otatieto Oy, 2003. ISBN 951-672-331-4.