Lastentarhamuseo

Päiväkotien lapsiryhmille tarjottavat opastetut kierrokset ovat myös toiminnallisia. Kierroksilla on erilaisia teemoja, joiden mukaan lapset pääsevät tutustumaan entisajan lastentarhan elämään. Opastettuja kierroksia järjestetään sekä yli että alle 3-vuotiaille lapsille. Kierrosten aikana lapset pääsevät myös leikkimään omatoimisesti museon tiloissa.[4]

Lastentarhamuseolla on päiväkodeille suunnattu materiaalipaketti, joka tarjoaa vinkkejä lasten kanssa työskentelyyn ennen ja jälkeen museovierailun. Materiaalipaketin toimintavinkkien yhteydessä mainitaan, mihin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin ja oppimisen alueisiin tehtävän voisi liittää. Viittaukset perustuvat sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) että Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).[5]

Lastentarhamuseolla on valokuva-, arkisto-, kirjasto- ja esinekokoelmat, joiden perusteella voidaan muodostaa kattava kuva suomalaisen varhaiskasvatuksen historiasta. Museon ydinkokoelma muodostuu talossa olleista Ebeneserin lastentarhan (1908–1986) ja Ebeneserin lastentarhaseminaarin (1892–1977) sekä Helsingin lastentarhanopettajaopiston (1977–1993) esineistä. Sen rinnalle on koottu myöhemmin lahjoituksina muualla toimineiden lastentarhojen ja päiväkotien esineistöä sekä yksityislahjoituksia, jotka muodostavat omat kokoelmansa. Kokoelmista löytyy eri aikojen leikkikaluja, työvälineitä, tekstiileitä, huonekaluja, pedagogista materiaalia ja muuta lastentarhojen välineistöä.[8] Lisäksi museo tallentaa tämän päivän varhaiskasvatusta nykydokumentoinnin keinoin[9]. Vuonna 2020 Lastentarhamuseo dokumentoi koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia päiväkotien arkeen.[10]

Lastentarhamuseossa sijaitsee myös lastentarhatyön ja lastentarhanopettajan koulutuksen historiallinen arkisto. Varhaisin arkistoaineisto on 1880-luvulta, jolloin Hanna Rothman perusti Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan, Helsingin Fröbel-laitoksen, Helsinkiin. Arkistoaineisto koostuu pääasiassa Ebeneserin lastentarhan ja lastentarhaseminaarin aineistoista, mutta myös muualta tullutta aineistoa on jonkin verran. Arkistonmuodostuksessa tärkeimmät taitekohdat ovat Ebeneserin lastentarhan siirtyminen kaupungin ylläpitämäksi vuonna 1963 ja lastentarhanopettajakoulutuksen valtiollistaminen 1977. Suurin osa aineistosta sijoittuu ajallisesti ennen näitä taitekohtia. Arkisto on tutkijoille avoin ja sitä voi hyödyntää tutkimuksissa ja opinnäytetöissä.[11]

Museolla on myös yli 6000 valokuvan arkisto. Valokuva-arkisto koostuu mm. Ebeneserin lastentarhaan ja sen toimintaan liittyvistä kuvista, lastentarhatoiminnan keskeisten henkilöiden kuvista, arkkitehtuuriin liittyvistä erilaisista dokumentaarisista kuvista sekä Ebeneser-talon katukuvista. Ebeneseriin liittyvien valokuvien ohella valokuvakokoelmiin kuuluu myös kuva-aineistoja muista lastentarhoista ja päiväkodeista.[12] Osa digitoiduista valokuvista on julkaistu Flickr-palvelussa.[13]