Lastenkirjallisuus

Lastenkirjallisuus on lapsille suunnattua kirjallisuutta, jonka sisällössä lasten kehitystaso on otettu huomioon. Usein lastenkirjallisuutta käsitellään yhdessä nuortenkirjallisuuden kanssa, jolloin käytetään nimitystä lasten- ja nuortenkirjallisuus.[1] Kategoriana se on käyttökelpoisimmillaan kirjastoissa tai kirjojen markkinoinnissa. Varsinaisesti lastenkirjallisuus ei ole selväpiirteinen genre, sillä lastenkirjallisuuden nimekkeen alla käsitellään usein kirjoja, jotka olisi yhtä lailla mahdollista määritellä esimerkiksi fantasiakirjallisuudeksi, psykologisiksi romaaneiksi tai novellikokoelmiksi – miltei kaikki yleisen kirjallisuuden lajit esiintyvät myös lastenkirjallisuudessa.

Jörö-Jukka oli suosittu lastenkirja 1800-luvulla.
Lapsia lukemassa Dr. Seussin jouluaiheista lastenkirjaa How the Grinch Stole Christmas!

Lastenkirjallisuuden yleisinä tunnusmerkkeinä pidetään usein tietynlaisia aihevalintoja tai jollakin tavoin rajattua ilmaisua. Myös nämä jakoperusteet ovat ongelmallisia, sillä niiden perusteella lukuisia yleisen kirjallisuuden piiriin laskettavia teoksia olisi syytä pitää lastenkirjallisuutena, tai vastaavasti monia lastenkirjallisuudeksi määriteltyjä teoksia yleisenä kirjallisuutena.lähde? Lastenkirjat ovat yleensä suhteellisen lyhyitä ja kieleltään ja rakenteeltaan helppolukuisempia kuin aikuisille suunnattu kirjallisuus.[2]

Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti (LKI) on suomalainen valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tallennus-, tiedotus- ja tutkimuskeskus sekä alan erikoiskirjasto. Kirjastossa on noin 70 000 lasten- ja nuortenkirjaa. Instituutti julkaisee myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lasten- ja nuortenkirjallisuutta esittelevää aikakauslehteä, Onnimannia.

Kansainvälisesti lastenkirjailijoista erityisen tunnettuja ovat esimerkiksi brittiläiset Enid Blyton (Viisikko-sarja) Roald Dahl ja J. K. Rowling (Harry Potter).

Lastenkirjallisuus Suomessa
Pääartikkeli: Suomalainen lastenkirjallisuus

Suomen tunnetuimpia lastenkirjailijoita ovat muun muassa Zachris Topelius, Väinö Riikkilä ja Tove Jansson.

Lastenkirjallisuuden luokittelu

Lastenkirjallisuutta voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin:[3]

Katso myös

Lähteet
  • Tuula Ikonen, Satu Marttila ja Kati Vaijärvi (toim.): Lue lapselle! Weilin+Göös 1978. lähde tarkemmin?

Viitteet
  1. ”Lasten- ja nuortenkirjallisuus”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3569–3571. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9.
  2. Lastenkirjallisuus Kirjasampo.fi. Viitattu 14.11.2021.
  3. Ikonen, Marttila, Vaijärvi 1978. lähde tarkemmin?

    Kirjallisuutta
    • Karasma, Katri: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailma. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-304-034-2.
    • Korolainen, Tuula (toim.): Kirjaseikkailu: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2144-5.
    • Suojala, Marja & Karjalainen, Maija (toim.): Avaa lastenkirja! Johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön. Helsinki: Lasten keskus, 2001. ISBN 951-627-344-0.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.