Lasiveitsikalat

Lasiveitsikalat (Sternopygidae) on veitsikalojen lahkoon kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Keski- ja Etelä-Amerikasta. Eräitä lasiveitsikaloja pidetään myös akvaarioissa.

Lasiveitsikalat
Siimaveitsikala (Sternopygus macrurus)
Siimaveitsikala (Sternopygus macrurus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Veitsikalat Gymnotiformes
Heimo: Lasiveitsikalat
Sternopygidae
Cope, 1871
Suvut[1]
Katso myös

  Lasiveitsikalat Wikispeciesissä
  Lasiveitsikalat Commonsissa

Lajit ja anatomia

Varhaisimmat lasiveitsikalojen heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi lähteestä riippuen 5 tai 6 sukua ja 28–41 lajia. Tyypillisiä piirteitä heimon lajeille ovat pitkänomainen, litteähkö ja muodoltaan veitsenterää muistuttava ruumis. Eigenmannia- ja Rhabdolichops-sukujen lajien ruumis on läpikuultava. Kooltaan kalat voivat saavuttaa 12–140 senttimetrin pituuden ja suurin laji on siimaveitsikala (Sternopygus macrurus). Heimon kaloilla ei ole selkäevää eikä vatsaeviä ja peräevä on hyvin pitkä. Lasiveitsikaloilla on lihaskudoksesta muodostunut elin, joka tuottaa heikon sähkökentän.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat

Lasiveitsikalalajien levinneisyys ulottuu Panamasta Argentiinaan. Etelä-Amerikassa ainoa maa, jonka alueella heimon kaloja ei tavata on Chile. Veitsikalojen elinympäristöä ovat purot ja joet sekä tulvatasangot. Ravinto koostuu pienistä vesieläimistä, kuten hyönteisistä ja hyönteisten toukista ja planktonista. Eigenmannia-suvun lajeja ja siimaveitsikalaa pidetään akvaariokaloina.[1][2][3][4]

Lähteet
  1. Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 187. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.07.2013). (englanniksi)
  2. Family Sternopygidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.7.2013. (englanniksi)
  3. Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 235-238. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.07.2013). (englanniksi)
  4. Roberto E. Reis, Sven O. Kullander, Carl J. Ferraris: Check list of the freshwater fishes of South and Central America, s. 487. EDIPUCRS, 2003. ISBN 8574303615. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.07.2013). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.