Lars Gustaf Lefrén

Lars Gustaf Lefrén (12. maaliskuuta 1778 Turku – 19. huhtikuuta 1825 Messukylä[1][2]) oli suomalainen kartanonisäntä ja teollisuusyrittäjä.

Lefrénin vanhemmat olivat Turun akatemian teologian professori Lars Lefrén ja Johanna Sofia Leijonancker. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1791.[2]

Lefrén omisti vuodesta 1805 Tampereella Suomen Talousseuralta ostamansa Hatanpään kartanon ja vuodesta 1808 Abraham Häggmanilta ostamansa Tampereen paperitehtaan. Hatanpään kartanoon kuului tällöin saha ja kaksi myllyä Tammerkoskessa, 38 sivutilaa ja 42 torppaa. Paperitehtaasta tuli vuonna 1820 Suomen suurin ja siellä oli 44 työntekijää. Paperi valmistettiin lumpuista arkki kerrallaan käsityönä.[3]

Lefrénin puoliso oli Katarina o.s. af Ekenstam (k. 1845) Heidän kotinsa oli ajan merkittävä sivistyskeskus.[1][2]

Lars Gustaf Lefrénin veli Karl Adolf Lefrén, aateloituna vuodesta 1818 af Lefrén (1779–1844) oli armeijaneversti ja toinen veli Johan Lefrén (1784–1862) oli Ruotsin armeijan kenraali, sotateoreetikko ja taidegraafikko.

Lähteet

Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 406
Kotivuori, Yrjö: Lars Gustaf Lefrén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 15.2.2016.
Heli Tuominen : Saarnaajista sanansaattajiksi : Maria Samuelintyttären, Catharina Lefrénin ja muiden naisten merkitys Tampereen seudun hengellisessä elämässä 1700–1800-luvulla, Historian pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2015, s. 46 (Arkistoitu – Internet Archive)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[oit-1] Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 406

[yom-2] Kotivuori, Yrjö: Lars Gustaf Lefrén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 15.2.2016.

[3] Heli Tuominen : Saarnaajista sanansaattajiksi : Maria Samuelintyttären, Catharina Lefrénin ja muiden naisten merkitys Tampereen seudun hengellisessä elämässä 1700–1800-luvulla, Historian pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2015, s. 46 (Arkistoitu – Internet Archive)