Lars Fykerud

Lars Fykerud (5. huhtikuuta 1860 Sauherad – 19. elokuuta 1902 Skien) oli norjalainen hardangerviulua soittanut pelimanni.[1]

Fykerud syntyi musikaaliseen perheeseen, jossa isä Gamle-Hans oli pelimanni ja äiti Torbjørg soitti sjøfløyteä. Poika aloitti hardangerviulun soiton varhain kotoa sekä muilta Sauheradin ja Bøn muusikoilta saatujen esimerkkien pohjalta. Myöhemmin hän alkoi soittaa tinniläisen Knut Dalen perinteen mukaisesti. Hän voitti Bøn ensimmäisen musiikkikilpailun (kappleik) vuonna 1888. Vuonna 1890 Fykerud lähti Yhdysvaltoihin, jossa jatkoi Norjassa aloittamaansa esiintymistä. Hän kuitenkin joutui maassa pahoinpitelyn sekä ryöstön uhriksi ja palasi vuonna 1900 Norjaan heikentyneessä terveydentilassa.[1]

Fykerud uudisti hardangerviulunsoiton perinteitä muun muassa soittoasennon osalta ja soitti instrumenttiaan viulun jousella. Hän oli Vossin Sjur Helgelandin tavoin edelläkävijä konsertti- ja tanssimusiikin esittämisessä hardangerviululla. Hän omaksui valssin, reinlenderin, polkan ja masurkan tutustuttuaan kaupunkien tanssimusiikkikulttuuriin. Konserttisoitto asetti eri vaatimuksia kuin tanssisalit; konserttikappaleiden musiikilliset aiheet olivat suurimuotoisempia ja kappaleissa erkaannuttiin välillä tanssirytmeistä. Kappaleita nimettiin kansanperinteiden ja -uskomusten pohjalta. Ohjelmallisemmat tonestykket jäivät vähemmälle suosiolle.[1]

Fykerud meni naimisiin Anne Tveitanin (s. 1851) kanssa. Hänellä oli monia oppilaita, joiden välityksellä hänen musiikillinen perintönsä kulkeutui eteenpäin.[1]