Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
Lapuan tuomiokirkkoseurakunta on Lapuan hiippakuntaan ja Lapuan hiippakunnan tuomiorovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Lapuan kaupungin alueella.[3] Seurakunnan poikkeavan nimen syynä on se, että seurakunta on Lapuan hiippakunnan keskuspaikka, jossa sijaitsee virallisesti piispanistuin.
| Lapuan tuomiokirkkoseurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Lapuan tuomiokirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
| Rovastikunta | Lapuan tuomiorovastikunta |
| Pääkirkko | Lapuan tuomiokirkko |
| Perustettu | 1581 |
| – Tuomiokirkkosrk. | 1956 |
| Jäsenmäärä | 11 886[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 84,2 % |
| Kirkollisvero | 1,75 % |
| Kirkkoherra | Jussi Peräaho |
| Kirkkovaltuusto | 27 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Simo Ikola |
| 2018–2022[2] • PS |
|
| Verkkosivusto | |
Historia
Lapuan kappeliseurakunta kuului 1550-luvulla Isonkyrön seurakuntaan.[4][5] Vuonna 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas -nimiselle henkilölle valtakirjan papinvirkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämännimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko.[6]
Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti seudulla asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin.[6] Lapuaan kuuluivat tuolloin Kuortane, (itsenäistyi 1798), Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä (itsenäistyivät 1869) ja Nurmo (itsenäistyi 1879).
Herännäisyys
Puukkojunkkarien rajuun elämänmenoon tuli taitekohta 1800-luvun alkupuolella, kun Lapuan kappalaiseksi apulaiseksi nimettiin Niilo Kustaa Malmberg. Tämä palavahenkinen saarnamies siisti väestön tapoja huomattavasti. Hän oli myös keskeisesti vaikuttamassa siihen, että herännäisyydestä tuli myöhemmin merkittävä hengellinen liike. Malmberg edisti myös ansiokkaasti paikallisia kouluoloja. 1838 hän tarjoutui pitämään kiertokoulua. Tehtävä oli jo sinällään raskas ja epäkiitollinen. Malmbergin työtä Lapualla jatkoivat muun muassa Justiina Rautakorpi, Arvi Logren ja Malmbergin poika Wilhelm Malmivaara.[6]
Sisälähetysseura Herättäjä perustettiin Lapualla vuonna 1912.[7] Suomen ensimmäinen kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa Lapuan Karhunmäessä 1913.[6]
Tuomiokirkkoseurakunta
Lapuan seurakunta saavutti merkittävimmän taitekohtansa, kun Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiivisesti ajamassa hanketta.[8] Samalla Lapuasta tuli piispanistuimen ja tuomiokapitulin sijoituspaikka ja seurakunnan nimi muuttui Lapuan tuomiokirkkoseurakunnaksi.[4]
Toimipaikat
Nykyinen Lapuan tuomiokirkko on viides seurakunnan kirkko. Sen rakensi vuonna 1827 Heikki Kuorikoski C. L. Engelin piirustusten mukaan. Seurakunnan alueella on kaksi kirkkoa, jotka ovat kyläkirkkoyhdistyksien omistuksessa. Kauhajärven kyläkirkko on rakennettu 1983 kaksi vuotta aiemmin tuhopoltossa tuhoutuneen kirkon tilalle, joka oli rakennettu 1867. Tiistenjoen kirkko on kyläläisten talkoovoimin rakentama ja se on vihitty käyttöön 27.9.1953.[5]
Seurakunnalla on kolme seurakuntataloa. Vuonna 1954 valmistunut keskustan seurakuntatalo sekä 1975 valmistuneet Hellanmaan ja Kauhajärven seurakuntakodit.[5]
Leiri- ja kurssitoimintaa järjestetään Kaaranmännikön kurssikeskuksessa.[5]
Papisto
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lapuan kirkkoherroina:[9]
Lapuan seurakunta
- 1582–1583: kirkkoherra Petri Inde Henricus
- 1584–1593: kirkkoherra Petri Bernhardus
- 1593–1622: kirkkoherra Martinus H. Bovilanus
- 1623–1629: kirkkoherra Georgius M. Markarus
- 1630–1652: kirkkoherra Christopher J. Cronovius
- 1654–1661: kirkkoherra Gregorius B. Raumannus
- 1662–1690: kirkkoherra Carolus Petri Prochman
- 1691–1695: kirkkoherra Martinus Prochman
- 1696–1697: kirkkoherra Marcus Gronovius
- 1698–1709: kirkkoherra Jacobus Haustramnius
- 1710–1714: kirkkoherra Martinus J. Haustramnius
- 1717–1739: kirkkoherra Michael Samuelis Lithovius
- 1740–1756: kirkkoherra Johannes Georgii Asproth
- 1757–1788: kirkkoherra Isaac Lithovius
- 1790–1791: kirkkoherra Christian Salmenius
- 1791–1812: kirkkoherra Johan Gummerus
- 1814–1835: kirkkoherra Gabriel Jonae Lagus
- 1837–1849: kirkkoherra Johan Daniel Alcenius
- 1854–1865: kirkkoherra Peter Kristian Chydenius
- 1867–1881: kirkkoherra Otto Mauritz Hohenthal
- 1888–1893: kirkkoherra Anders Oskar Törnudd
- 1900–1922: kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara
- 1924–1942: kirkkoherra Kaarlo Rietrikki Kares
- 1943: kirkkoherra Väinö Malmivaara
- 1944–1953: kirkkoherra Jussi Sinnemäki
- 1954–1956: kirkkoherra Eino Sares
Tuomiorovastit (1956→)
- 1956–1961: tuomiorovasti Eino Sares
- 1961–1974: tuomiorovasti Olavi Laitinen
- 1974–1993: tuomiorovasti Jussi Ranta
- 1993–2006: tuomiorovasti Jarmo Isotalo
- 2006–2012: tuomiorovasti Juha Ikola
- 2012–2022: tuomiorovasti Matti Salomäki[10]
- 2022–: tuomiorovasti Jussi Peräaho
Lähteet
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
Viitteet
- Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 6.2.2023.
- Kirkkovaltuusto Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. 23.4.2022. Viitattu 23.4.2022.
- Rovastikunnat ja seurakunnat Lapuan hiippakunta. Viitattu 16.2.2021.
- Lapuan tuomiokirkkoseurakunta esittely 2020 (pdf) Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 16.2.2021.
- Kaisa Ikola: Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kiinteistöjen vaiheita 2008. Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta / Matkailutyöryhmä. Viitattu 16.2.2021.
- Rikkinen & Sihvo 1986, s. 138
- Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1885-1944”, Kristinuskon historia 2000, s. 142. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
- Rikkinen & Sihvo 1986, s. 139
- Lapuan papit kautta aikain Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 9.5.2022.
- Kristolalle rovastin arvonimi, kirkkoherranvirka hakuun Lapuan Sanomat. 12.1.2022. Viitattu 5.3.2022.