Lappi

Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee yötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Utsjoella yötön yö kestää 72 ja kaamos 53 vuorokautta.[4]

Lapin eri osien ilmasto on hyvin erilainen. Keski-Lapin mantereiseen ilmastoon vaikuttavat laajat suoalueet. Jäämeri vaikuttaa paikoin Pohjois-Lapin muuten hyvin mantereiseen ilmastoon.[5]

Maa on lumen peitossa 6–7 kuukautta. Terminen kesä kestää Rovaniemellä keskimäärin 90 päivää, Kilpisjärvellä vain 46 päivää.[4]

Syksyn ruskaa Utsjoella.

Suurin osa Lapista kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Varsinaista arktista tundraa on Suomen rajojen ulkopuolella Kuolan niemimaan rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa on kuitenkin alueita, jotka ovat korkeuden takia niin kylmiä, ettei siellä kasva metsää. Nämä paljakoiksi kutsutut alueet muistuttavat kasvillisuudeltaan tundraa.[6]

Paljakalla lumen määrä vaikuttaa kasvillisuuteen. Paksulumisilla alueilla lumi suojaa kasveja pakkaselta ja siellä pärjäävät metsävarvut kuten mustikka. Siellä missä tuuli puhaltaa lumen pois, pärjäävät sitkeämmät kasvit kuten uuvana ja variksenmarja. Lumenviipymäalueilla kasvukausi jää lyhyeksi ja sammalet ja levät ovat valtakasveina, putkikokasveista harvat lajit kuten jääleinikki ja purorikko.[6]

Norjan ja Ruotsin puolella kasvaa lajeja joita ei ole Suomessa kuten tunturiunikot, lehtoukonhattu, tunturirikko, valkoiset leinikit ja kellokukat.[7]

Suomen Lapin maakuntakukka on kullero.[8] Myös tunturikoivu on Lapissa yleinen.^lähde?

Poro Inarissa.

Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovat poro, naali, ahma, tunturisopuli ja lapinmyyrä.[9] Kaloista harjusta tavataan Lapin lisäksi vain Pohjanlahdella ja eräissä Saimaan osissa.[10] Nieriä eli rautu menestyy kaikkein pohjoisimmissakin järvissä ja joissa.[11] Lohi ja taimen elävät sekä Itämeressä että Jäämeressä. Lohi nousee niistä suuriin jokiin ja taimen pääsee pienempiinkin jokiin.[12]

Talvipäivän lyhyt valoisa aika haittaa lintujen ravinnonhankkimista,[4] ja monet lajit ovatkin muuttolintuja. Laulujoutsen pesi 1950-luvulla vain Lapissa, mutta on sen jälkeen levinnyt Etelä-Suomeen asti. Metsähanhi ei ole levinnyt samalla tavalla, vaan pesii vain Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kiljuhanhi on nykyisin Suomen uhanalaisin lintu.[13]

Vertaimevien hyönteisten massaesiintyminen eli räkkä on ihmisten ja eläinten kiusana kesällä. Se on saattanut vaikuttaa nykyisenlaisen porolaidunnuskulttuurin kehittymiseen. Kasveja ravinnokseen käyttävien hyönteisten kuten tunturimittarin ja hillakuoriaisten massaesiintymisistä on havaintoja silloin tällöin.[14] Tunturimittarin tuhoja on havaittu 25–30 vuoden välein.[15]

Suomen Lapissa sijaitsevat Lemmenjoen, Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston, Riisitunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Norjan Lapissa kansallispuistoja ovat Øvre Anárjohka, Øvre Pasvik, Seiland, Stabbursdalen ja Varangerhalvøya Finnmarkissa; Junkerdal, Làhku, Lierne, Lomsdal–Visten, Møysalen, Rago, Saltfjellet–Svartisen ja Sjunkhatten Nordlandissa sekä Ånderdalen, Øvre Dividal, Reisa, ja Rohkunborri Tromssan läänissä.[16] Ruotsissa ovat Abisko, Muddus, Padjelanta, Pieljekaise, Sarek, Stora Sjöfallet ja Vadvetjåkka.[17]

Kilpisjärvi ja Saana-tunturi Suomen Lapin luoteisosassa.

Autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa.

Pääartikkeli: Lapin historiallinen maakunta, Lapin lääni, Lapin maakunta

Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita. Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Ennen Haminan rauhaa tämä alue oli osaa samaa maakuntaa Ruotsin Lapin kanssa.^lähde?

Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen liitettiin Petsamo, joka muodosti aluksi oman lääninsä. Vuonna 1938 perustettiin Lapin lääni, jonka osaksi Petsamo liitettiin. Suomen itsenäisyyden aikana Petsamo saatettiin joskus myös lukea osaksi Lapin historiallista maakuntaa.

Vuosina 1938–1940 Lapin lääni oli alueellisesti suurimmillaan, mutta toisen maailmansodan alueluovutukset pienensivät sen pinta-alaa. Vuonna 1940 Lapin lääniin kuuluneet Petsamon Kalastajasaarento ja Sallan itäosa (niin sanottu Sallan–Kuusamon alue) luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutettiin koko Petsamo. Rajaa muutettiin vielä kerran vuonna 1947, jolloin Jäniskosken–Niskakosken alue Inarin kunnasta myytiin Neuvostoliitolle.^lähde?

Lapin lääni säilyi ennallaan vuonna 1997 toteutetussa lääniuudistuksessa, mutta vuonna 2010 se lakkautettiin muiden Suomen läänien tavoin. Valtionhallinnossa läänin korvasi Lapin aluehallintovirasto.^lähde?

Vanhan Lapin läänin aluetta vastaa nykyinen Lapin maakunta, joka on huomattavasti Lapin historiallista maakuntaa laajempi. Nykyisen maakunnan muodostaa Lapin historiallinen maakunta ja Peräpohjola, joka on Pohjanmaan historiallisen maakunnan pohjoisin osa. Peräpohjolaan luettu Tornionjokilaakso on alkujaan historiallista Länsipohjan maakuntaa, mutta Suomessa Länsipohjaa ei tavallisesti ole luettu historialliseksi maakunnaksi vaan sen Suomeen kuuluva osa on Suomen historiallisia maakuntia koskevissa esityksissä tavallisimmin luettu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan.^lähde?

• 
  Lapin maakunnan sijainti Suomen kartalla.
• 
  Suomen Lapin nykymaakunta koostuu kolmen historiallisen maakunnan (Lappi, Länsipohja eli Västerbotten ja Pohjanmaa) osista.

Abiskon kansallispuisto.

Pääartikkeli: Lappi (Ruotsi), Norrbottenin lääni, Västerbottenin lääni

Ruotsin hallinnossa maakunnilla ei enää ole virallista asemaa, vaan ylimmän tason hallintoalueita ovat Ruotsin läänit. Pohjoisimmassa Ruotsissa sijaitsevat Västerbottenin lääni ja Norrbottenin lääni. Niiden alue jakaantuu kolmen Ruotsin maakunnan kesken. Nämä maakunnat ovat rannikkoalueet käsittävät eteläisempi Västerbotten ja pohjoisempi Norrbotten, joka ulottuu idässä Tornionjokeen asti. Näiden läänien sisämaa-alue kuuluu Ruotsin Lapin maakuntaan.^lähde?

• 
  Ruotsin Lapin maakunta.
• 
  Norrbottenin maakunta.
• 
  Västerbottenin maakunta.
• 
  Norrbottenin lääni.
• 
  Västerbottenin lääni.

Revontulia Tromssan yllä tammikuussa 2012.

Pääartikkeli: Nordlandin lääni, Tromssan lääni, Finnmarkin lääni

Norjan Lappi kuuluu lännestä itään ja etelästä pohjoiseen lueteltuna Nordlandin lääniin, Tromssan lääniin ja Finnmarkin lääniin.^lähde?

• 
  Nordlandin lääni.
• 
  Tromssan lääni.
• 
  Finnmarkin lääni.

Tunturimaisemaa Venäjän Lapissa.

Pääartikkeli: Murmanskin alue, Kuolan niemimaa

Venäjän Lappi vastaa Murmanskin aluetta. Valtaosa siitä on Kuolan niemimaata. Historiallisesti Murmanskin alue vastaa Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementtiin kuulunutta Kuolan kihlakuntaa. Kantalahden piiri kuului aikaisemmin nykyistä Karjalan tasavaltaa vastanneeseen hallinnolliseen alueeseen, mutta liitettiin sittemmin osaksi Murmanskin aluetta. Venäjän Lappiin kuuluvat myös Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovuttama Petsamo, Inarin kunnasta myyty Jäniskosken–Niskakosken alue ja Sallan–Kuusamon alueen pohjoisosa.^lähde?

• 
  Murmanskin alue.

Lappi on ollut asuttuna tuhansien vuosien ajan. Rovaniemen seudulta on löytynyt kivikaudelta peräisin oleva puinen Rovaniemen hirvenpää, joka on ajoitettu noin vuoteen 5800 eaa.[18]

Rautakaudella jokilaaksoihin asettui maanviljelijöitä. Lapin ja Lannan raja muodostui pysyvän asutuksen ja pyyntitalouden harjoittajien alueiden välille. Rajalla oli merkitystä veropolitiikan ja sotilaiden värväyksen takia.[18]

Valtiollinen kiinnostus pohjoisten alueiden asuttamiseen heräsi 1600-luvulla. Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innostaneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.[19]

Ruotsin Lapissa 1600-luvulla alkanut kaivosteollisuus lisäsi kruunun kiinnostusta alueeseen.^lähde?

Ruotsin ja Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin Haminan rauhassa vuonna 1809. Ruotsi-Norjaan kuuluneen Norjan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin vuonna 1826. Norjan ja Suomen itsenäistyttyä Lappi tuli kuulumaan neljään eri valtioon.[20]

Saksalaisten polttama Sodankylän kirkonkylä Lapin sodassa syksyllä 1944.

Pääartikkeli: Lapin sota

Jatkosodan aikana Suomi oli Oulu–Nurmes-linjalta pohjoiseen Saksan sotavoimien hallussa. Alueella toimi tänä aikana kuitenkin suomalainen siviilihallinto. Lapin lääninhallitusta johti tuolloin Kaarlo Hillilä. Syyskuussa 1944 solmitun Moskovan välirauhan ehtojen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaisjoukot pois maasta, mikä tarkoitti Lapin sodan syttymistä maiden välille. Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa suomalaisten seuratessa ja taistellessa tulivoimaisten jälkijoukkojen kanssa. Väestö oli evakuoitu Pohjanmaalle ja Ruotsiin.^lähde?

Saksalaiset miinoittivat Lappia runsaasti vetäytyessään, ja tuhosivat suuren osan infrastruktuuria, esimerkiksi sillat, osia tiestöstä ja rautatiet. Sodan jälkeen Lapissa tarvittiin mittavaa jälleenrakentamista, minkä vuoksi monissa alueen julkisissa rakennuksissa on 1940-luvun funktionalistinen rakennustyyli.^lähde?

Pääartikkeli: Lapin liikenne

Suomen puolella Lapissa on Kemi-Tornion, Rovaniemen, Kittilän, Ivalon ja Enontekiön lentoasemat. Lentoaika Helsingistä on noin 1,5 tuntia.[33] Ruotsissa on Jällivaaran, Pajala-Ylläksen ja Kiirunan lentoasemat. Norjassa on Tromssan, Alattion, Koutokeinon, Bodøn, Harstadin/Narvikin, Leknesin, Stokmarknesin ja Svolværin lentoasemat. Venäjällä on Murmanskin lentoasema.^lähde?

Lapissa on ollut laaja rataverkko, mutta matkustajaliikenne on lopetettu monilta rataosuuksilta. Suomessa läntinen rata kulkee Torniosta Kolariin[34] ja itäinen rata Keminmaasta Rovaniemen ja Kemijärven kautta valtakunnan itärajalle Sallan Kelloselkään.[35] Ruotsissa on Malmbanan Narvik–Kiiruna–Jällivaara–Luulaja,[36] rantarata Luulajasta Uumajaan ja sähköistämätön yhteys Jällivaarasta Östersundomiin. Luulaja–Jällivaara-radasta on myös yhteys Tornion radalle. Norjassa on sähköistämätön Nordlandsbanen Bodöstä Trondheimiin.[37] Kaivostoimintaa varten on suunniteltu uusia rataosuuksia kuten Soklin rata.[38]

Eurooppateistä Lapissa kulkevat E8, E10, E12, E63, ja E75.[39][40]

Saamelaiskielet alueittain: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame, 4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame, 7. inarinsaame, 8. kiltinänsaame ja 9. turjansaame. Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja kolttasaamea (6).

Saamelaisten lippu.

Nykyisin saamelaisia arvioidaan olevan Lapissa 80 000–100 000, joista 20 000–40 000 Ruotsissa, 50 000–65 000 Norjassa, noin 8 000 Suomessa ja noin 2 000 Venäjällä.­[41]

Kunkin neljän maan Lapissa kyseisen maan valtaväestö on enemmistönä. Lapin alueella kaikissa neljässä maassa asuu saamelaisia, jotka ovat alueen alkuperäiskansa. Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Uskonnoltaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ovat pääosin evankelisluterilaisia, mutta Venäjällä, Suomessa ja Norjassa asuvat kolttasaamelaiset sekä Venäjällä asuvat kuolansaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.^lähde?

Suomessa saamelaisten ja saamen kieltä puhuvien osuus on merkittävä Saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnissa ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa.[42] Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.[43] Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu kotiseutualueen ulkopuolella.[44]