Lapin vaalipiiri

Lapin vaalipiiri (vaaleihin 1995 Lapin läänin vaalipiiri) on yksi Suomen eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Lapista tullaan valitsemaan kuusi kansanedustajaa kaikkiaan 200:sta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa[2]. Vaalipiiri kattaa Lapin maakunnan alueen.

Lapin vaalipiiri

Alue Lapin maakunta
Lautakunnan kokouspaikka Rovaniemi[1]
Aiemmat nimet Lapin läänin vaalipiiri
Käytössä vaaleista 1939 lähtien
Kansanedustajia 6 (2023)
Suurin puolue Perussuomalaiset (2023)

Lapin vaalipiiri käsittää seuraavat kunnat: Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Alatornio, Karunki, Kemijärven maalaiskunta, Petsamo ja Rovaniemen maalaiskunta.

Lapin ja Lapinmaan vaalipiiri (1906–1938)

Lapin vaalipiiri 1921–1938
vaalit paikat
Suom.
Kok.
Nuor.
Ed.
ML SDP
1907 1 -- -- --
1908 1 -- -- --
1909 -- 1 -- --
1910 -- 1 -- --
1911 -- 1 -- --
1913 1 -- -- --
1916 -- 1 -- --
1917 -- -- -- 1
1919 -- 1 -- --
1922 -- 1 -- --
1924 1 -- -- --
1927 1 -- -- --
1929 -- -- 1 --
1930 -- -- 1 --
1933 -- -- 1 --
1936 -- -- 1 --

Lapin vaalipiiri perustettiin 1906 ensimmäisiä vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten. Vaaleista 1909 alkaen nimi oli Lapinmaan vaalipiiri. Siihen kuului Lapin historiallinen maakunta, myöhemmin myös Petsamo. Ennen Lapin läänin perustamista (1938) Oulun läänissä oli kolme vaalipiiriä: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri ja Lapinmaan vaalipiiri. Muista silloisista vaalipiireistä poiketen Lapinmaalta valittiin vain yksi kansanedustaja.

Vaalipiirin perustamisesta 1920-luvun loppuun Lapinmaan edustajapaikasta kilpailivat lähinnä Suomalainen puolue ja nuorsuomalaiset sekä niiden perilliset kokoomus- ja edistyspuolue. SDP onnistui vain kerran, vaaleissa 1917. Vuodesta 1929 lähtien paikan vei Maalaisliitto.

Lapinmaan vaalipiiriin kuului Oulun lääniin Petsamon kuntana 1922 liitetty Petsamon lääni (1921).

Kansanedustajat

Lapin läänin vaalipiiri

vaalit paikat
ML
Kesk.
SDP SKDL
Vas.
Kok. SMP
PS
Muut
1939 5 2 --
1945 4 1 2 1
1948 4 1 2 1
1951 3 1 3 1
1954 4 1 3 1
1958 3 1 4 1
1962 4 -- 3 1 -- 1a
1966 4 1 4 -- -- 1a
1970 3 1 3 1 1
1972 3 1 3 1 1
1975 4 1 3 1 --
1979 3 1 3 1 --
1983 4 1 1 1 -- 1b
1987 4 1 1 1 -- 1b
1991 5 1 2 -- --
1995 4 1 2 1 --
1999 4 1 2 1 --
2003 3 1 2 1 --
2007 3 1 2 1 --
2011 3 1 1 1 1
2015 4 1 1 -- 1
2019 3 1 1 1 1
2023 2 1 -- 1 2
a KP (1962), LKP (1966)
b Tennilä (1983), Deva (1987)

Lapin lääni perustettiin 1938 ja Lapinmaan vaalipiiristä sekä Oulun läänin pohjoisesta vaalipiirin pohjoisosasta muodostettiin Lapin läänin vaalipiiri. Oulun pohjoisen vaalipiirin eteläisimmät kunnat jäivät osaksi yhdistettyä Oulun läänin vaalipiiriä. Vaalipiirin nimi muuttui vuoden 1995 uudistuksessa maakuntanimeä vastaten Lapin vaalipiiriksi.

Ensimmäisissä vaaleissa 1939 Lapista valittiin seitsemän kansanedustajaa. Sotien jälkeen läänin väestöosuus kasvoi, ja enimmillään Lapista valittiin kymmenen kansanedustajaa vuonna 1966. Siitä paikkaluku on vähitellen pienentynyt, ja vuonna 2023 Lapista valittiin enää kuusi edustajaa.

Lapin suurin puolue oli pitkään Suomen Keskusta (aik. nimiltään Maalaisliitto ja Keskustapuolue), joka sai parhaimmillaan jopa enemmistön läänin paikoista. Kommunistijohtoinen Suomen Kansan Demokraattinen Liitto kilpaili sen kanssa tasaväkisesti 1970-luvun loppuun asti, mutta vain vaaleissa 1958 kansandemokraatit onnistuivat ylittämään Maalaisliiton paikkamäärän. SKDL:n toiminta käytännössä jakautui 1980-luvun alussa ja sen äänet jakautuivat vaaleissa 1983 ja 1987 kahdelle eri listalle, jolloin poliittisen vasemmiston kokonaisedustus väheni. Vuonna 2023 eniten ääniä sai Perussuomalaiset. Keskusta ylsi kuitenkin samaan paikkamäärään.

SDP on jäänyt ilman kansanedustajaa vaalipiirissä vain vuonna 1962 ja Kansallinen Kokoomus vaaleissa 1966, 1991 ja 2015. Vasemmistoliitto jäi ensimmäisen kerran ilman kansanedustajaa vuonna 2023.

Nykyiset kansanedustajat

Entiset kansanedustajat

Ääniharavat

vaalit ehdokas puolue äänet
1979 Esko-Juhani Tennilä SKDL 10 338 [3]
1983 Esko-Juhani Tennilä YL 14 995 [4]
1987 Paavo Väyrynen Kesk. 12 546 [5]
1995 Esko-Juhani Tennilä Vas. 11 004 [6]
1999 Esko-Juhani Tennilä Vas. 13 713 [7]
2003 Hannu Takkula Kesk. 10 938 [8]
2007 Paavo Väyrynen Kesk. 10 944 [9]
2011 Markus Mustajärvi Vas. 7 621 [10]
2015 Katri Kulmuni Kesk. 9 702 [11]
2019 Katri Kulmuni Kesk. 8 423 [12]
2023 Sara Seppänen PS 11 153 [13]

Katso myös

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.