Lansana Conté

Conté oli susu-kansan (soussou) jäsen, joita maan väestöstä on noin viidesosa, ja muslimi.[1] Hän syntyi Dubrékassa ja aloitti opiskelunsa paikallisessa koraanikoulussa. Myöhemmin hän opiskeli sotilaskouluissa Bingervillessä Norsunluurannikolla ja Saint Louisissa Senegalissa.

Vuonna 1955 Conté värväytyi Ranskan armeijaan[1] ja palveli Algerian sodassa. Hän palasi 1958 itsenäistyneeseen Guineaan ja astui sen armeijan palvelukseen kersanttina. Vuonna 1963 hänestä tuli opintojen jälkeen upseeri. Vuonna 1970 Portugalin Guineasta hyökännyt joukko yritti syöstä vallasta presidentti Ahmed Sékou Tourén. Conté osallistui pääkaupungin puolustukseen ja hänet ylennettiin kapteeniksi. Vuonna 1973 hänet nimitettiin Bokén alueen komentajaksi avustamaan Portugalin Guineassa taistellutta PAIGC-itsenäisyysliikettä.

Vuonna 1974 Conté opiskeli tekniikkaa neuvostoliitossa, ja 1975 hänet nimitettiin maavoimien komentajaksi.[1]

Conté valittiin parlamenttiin 1980. Kun Guineaa sen itsenäistymisestä saakka hallinnut presidentti Ahmed Sékou Touré kuoli maaliskuussa 1984, pääministeri Louis Lansana Beavogui nimitettiin väliaikaiseksi presidentiksi. 3. huhtikuuta Conté johti vallankaappausta, joka kaatoi hallituksen. Hän sanoutui irti Tourén hallituksen ihmisoikeusloukkauksista ja vapautti 250 poliittista vankia ja kutsui takaisin 250 000 maasta paennutta. Contén johtama 25-jäseninen Kansallisen elvytyksen sotilaskomitea nimitti hänet 5. huhtikuuta 1984 presidentiksi.

4. heinäkuuta 1985 pääministeri eversti Diarra Traoré yritti kaapata vallan Contén ollessa Länsi-Afrikan talousyhteisön kokouksessa Togossa. Contélle uskolliset joukot kukistivat kapinan, ja noin sata sotilasta, mukaan lukien Traoré, teloitettiin.

Huhtikuussa 1990 Lansana Conté ylennettiin kenraaliksi. Joulukuussa samana vuonna hyväksyttiin kansanäänestyksessä uusi perustuslaki ja sotilasjuntta hajotettiin 16. tammikuuta 1991 ja poliittiset puolueet sallittiin 1992 vaaleja varten. Ensimmäisissä monipuoluevaaleissa joulukuussa 1993 Contén Yhtenäisyyden ja edistyksen puolue sai yli puolet äänistä suurimman oppositiopuolueen saatua 19,6 %.

2. helmikuuta 1996 syttyi sotilaiden kapina maksamattomien palkkojen vuoksi, mistä Conté selvisi täpärästi. Toisissakin monipuoluevaaleissa Conté valittiin toiselle kaudelle ja marraskuun 2001 kansanäänestyksessä presidentin kausien rajoitus poistettiin ja virkakausi pidennettiin seitsemään vuoteen. Conté voitti jälleen 21. joulukuuta 2003 presidentinvaalit.

19. tammikuuta 2005 Conté yritettiin murhata Conakryssä, mutta presidentti selvisi vammoitta. Conté kuoli 22. joulukuuta 2008 Conakryssä[2] vielä virassa ollessaan. Hänen terveytensä oli ollut huono: hänellä oli diabetes ja hän sairasti leukemiaa.[1]

Guinean perustuslain mukaan presidentin virka siirtyisi parlamentin puhemiehelle. Kuitenkin lähes välittömästi presidentin kuoltua itseään "Kansallinen neuvosto demokratian puolesta" -nimellä kutsuva ryhmä otti vallan. Ryhmän nimettömäksi jäänyt puhemies esiintyi televisiossa asepuvussa ilmoittaen perustuslain kumoamisesta ja hallituksen ja oikeusistuinten hajottamisesta.[3]