Langston Hughes

James Mercer Langston Hughes[1] (1. helmikuuta 1902 Joplin, Missouri, Yhdysvallat – 22. toukokuuta 1967 New York, New York, Yhdysvallat[2]) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kansalaisaktivisti. Hänet tunnetaan erityisesti yhtenä 1920-luvulla New Yorkin Harlemin kaupungiosassa syntyneen Harlemin renessanssin -liikkeen johtohahmoista.[3]

Langston Hughes
Langston Hughes vuonna 1936.
Langston Hughes vuonna 1936.
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta 1902
Joplin, Missouri, Yhdysvallat
Kuollut22. toukokuuta 1967 (65 vuotta)
New York, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielienglanti
Tuotannon kielienglanti
Kirjallinen suuntausHarlemin renessanssi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Hughes syntyi Missourissa ja opiskeli Clevelandin osavaltionyliopistossa Ohiossa. Hän opetti englantia Meksikossa ja toimi bussinkuljettajana, merimiehenä ja tarjoilijana, kunnes asettui New Yorkiin toimimaan vapaana kirjailijana[4].

Hughesin monipuolinen tuotanto käsittää runoja, novelleja, lastenkirjoja, oopperalibrettoja ja näytelmiä. Lisäksi hän kirjoitti esseitä ja kolumneja lukuisiin kulttuuri- ja sanomalehtiin. Poliittisilta näkemyksiltään Hughes oli lähellä kommunismia vaikka ei ollutkaan puolueen jäsen. 1930-luvun alussa hän kävi Neuvostoliitossa usean muun afrikkalais-amerikkalaisen kulttuurihahmon kanssa ja toimi vuosina 1937–1938 sotakirjeenvaihtajana Espanjan sisällissodassa.lähde?

Brittiläinen Isaac Julien on ohjannut 1989 valmistuneen dokumenttielokuvan Langstonin jäljillä (Looking for Langston, A Meditation on Langston Hughes and the Harlem Revolution). Se kuvaa Langstonin ja muiden mustien homoseksuaalitaiteilijoiden elämää Yhdysvalloissa.[5]

Suomennettuja runoja
Lähde[6]
  • Julkaisussa Punalippu: Karjalan ASNT:n kirjailijaliiton kaunokirjallinen ja yhteiskunnallis-poliittinen aikakausjulkaisu 1974; nro 3; Hughesin runot suomentanut Nikolai Laine.
    • Aamulla
    • Demokratia
    • Epilogi
    • Etelä
    • Haluan nähdä
    • Kun ei lykästä
    • Me kyntäjät
    • Neekerilaulu: Alkusanoiksi
    • Neekeritytön laulu
    • Puku
    • Viisaus
  • Julkaisussa Kiilan albumi V; Helsinki: Kansankulttuuri 1948; Hughesin runot suomentanut Karin Alm
    • Aurinkolaulu
    • Kehtolaulu mustalle äidille
    • Kun kasvoin suureksi
    • Leveä virta
    • Neekeri
  • Brita Polttila, Surua seuraa ilo: runoja, suomennoksia, Helsinki: Tammi 1970
    • Karuselli
    • Myös minä
    • Neekeri puhuu virroist
  • Maailman runosydän toim. Hannu Tarmio; Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1
    • Harlem, suom. Hannu Tarmio
    • Valinnan perusteet, suom. Kai Nieminen

Lähteet
  1. Langston Hughes Academy of American Poets (englanniksi)
  2. Hughes, Langston, Kirjasampo, viitattu 6.5.2021
  3. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Hughes, Langston”, Otavan kirjallisuustieto, s. 304. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  4. Langston Hughes 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 31.1.1962, s. 19. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
  5. Ylänen, Helena: Langstonin jäljillä on surulaulu mustien homotaiteilijoiden muistolle. Helsingin Sanomat, 23.8.1993, s. 39. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
  6. Hughes, Langston, Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 6.5.2021

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.