Landsorganisationen i Sverige

Landsorganisationen i Sverige (LO)
Perustettu	1898
Toimiala	Ammattiliittojen keskusjärjestö
Päämaja	Barnhusgatan 18, Tukholma
Toiminta-alue	Ruotsi
Jäsenet	14 ammattiliittoa joissa 1 389 440 henkilöjäsentä (31.12.2022)[1]
Puheenjohtaja	Susanna Gideonsson (2020–)
Jäsenlehti	Arbetet
Aiheesta muualla
	Sivusto
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Landsorganisationen i Sverige (lyh. LO[2]) on Ruotsin keskusammattijärjestö. Se on perustettu vuonna 1898 ja sen puheenjohtaja on vuodesta 2020 ollut Susanna Gideonsson. LO:ssa on neljätoista jäsenliittoa.[3]

LO:n toimitalo LO-huset Tukholman Norrmalmilla (Ferdinand Boberg 1900).

Organisaatio

Brunnsvik on yksi LO:n kolmesta kansanopistosta.

Landsorganisationin korkein päättävä elin on neljän vuoden kokoontuva kongressi, jonka välillä valtaa käyttävät jäsenliittojen edustajat yhdessä LO:n hallituksen ja puheenjohtajiston kanssa. LO:lla on puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa. Järjestössä on omat asiantuntijayksikkönsä muun muassa talouspolitiikalle, koulutukselle, työmarkkinoille ja kansainvälisille kysymyksille. Lisäksi LO omistaa kolme kansanopistoa: Brunnsvik Taalainmaalla, Runö Tukholman lähellä sekä Albins Skånessa. LO julkaisee myös Arbetet-nimistä lehteä.[3]

Jäsenjärjestöt

Landsorganisationiin kuuluvat seuraavat 14 ammattiliittoa: Byggnadsarbetareförbundet, Elektrikerförbundet, Fastighetsanställdas Förbund, Facket för Skogs-, Trä- och Grafisk bransch (GS), Handelsanställdas förbund, Hotell- och restaurangfacket, Industrifacket Metall, Kommunalarbetareförbundet, Livsmedelsarbetareförbundet, Musikerförbundet, Målarna, Pappersindustriarbetareförbundet, Service- och kommunikationsfacket (Seko) ja Transportarbetareförbundet.[4]

Historia

Landsorganisationen perustettiin vuonna 1898 eri ammattiliittojen keskinäiseksi tueksi. Vuoden kuluessa siihen liittyi 37 500 työntekijää ja seuraavien vuosien aikana järjestö kasvoi huomattavasti, mutta vuoden 1909 epäonnistunut suurlakko johti monien eroamiseen. Vuonna 1917 päästiin takaisin entiselle tasolle, ja seuraavina vuosikymmeninä kasvu jatkui niin, että vuonna 1945 jo 1,1 miljoonaa työntekijää kuului LO:n alaisiin liittoihin.[3]

Vuonna 2000 järjestön puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kerran nainen, Wanja Lundby-Wedin.[5]

Ådalenin laukaukset 1931

Pääartikkeli: Ådalenin laukaukset

Vuonna 1931 sattui Ångermanlandin Ådalenissa välikohtaus, jossa sotilaat avasivat tulen lakkoilevien työläisten mielenosoituskulkuetta päin ja viisi ihmistä sai surmansa. Lisäksi viisi haavoittui.[6]

Saltsjöbadin sopimusta allekirjoitetaan vuonna 1938.

Saltsjöbadin sopimus 1938

Työnantajapuoli oli pitkään haluton tunnustamaan LO:n asemaa neuvottelukumppanina, mutta yhteinen intressi pitää valtiovalta erossa työmarkkinoiden säätelyltä johti vuonna 1938 Svenska Arbetsgivareföreningenin (SAF) ja LO:n allekirjoittamaan niin kutsutun Saltsjöbadin sopimuksen, joka vastasi suurin piirtein samaa kuin tammikuun kihlaus Suomessa. Sopimuksessa määriteltiin yhteiset säännöt työtaistelutilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen.[3]

Puheenjohtajat

1898–1900 – Fredrik Sterky
1900–1920 – Herman Lindqvist
1920–1930 – Arvid Thorberg
1930–1936 – Edvard Johanson
1936 – Albert Forslund
1936–1947 – August Lindberg
1947–1956 – Axel Strand
1956–1973 – Arne Geijer
1973–1983 – Gunnar Nilsson
1983–1993 – Stig Malm
1993–2000 – Bertil Jonsson
2000–2012 – Wanja Lundby-Wedin
2012–2020 – Karl-Petter Thorwaldsson
2020– Susanna Gideonsson

Kansainväliset jäsenyydet

Landsorganisationen on jäsenenä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä (ITUC), Pohjolan ammatillisessa yhteistyöjärjestössä (NFS) sekä European Trade Union Confederationissa (ETUC).[7][8][9]

Lähteet

LO-förbundens medlemsantal 2011-2022 LO. 31.1.2023. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 17.4.2013.
Alm, Birgitta & Björlin, Lars: LO Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
Förbunden LO. 29.8.2019. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
Ruotsin LO:lle naispuheenjohtaja. Helsingin Sanomat, 4.9.2000, s. C1.
Johansson, Roger: Ådalshändelserna Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
List of affiliated organisations International Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)
Jäsenjärjestöt Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)
National Trade Union Confederations (list of member organisations) European Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Järjestön verkkosivut (ruotsiksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] LO-förbundens medlemsantal 2011-2022 LO. 31.1.2023. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)

[kotus-2] Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 17.4.2013.

[ne-3] Alm, Birgitta & Björlin, Lars: LO Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)

[4] Förbunden LO. 29.8.2019. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)

[5] Ruotsin LO:lle naispuheenjohtaja. Helsingin Sanomat, 4.9.2000, s. C1.

[6] Johansson, Roger: Ådalshändelserna Nationalencyklopedin. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)

[7] List of affiliated organisations International Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)

[8] Jäsenjärjestöt Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö. Viitattu 31.3.2023. (ruotsiksi)

[9] National Trade Union Confederations (list of member organisations) European Trade Union Confederation. Viitattu 31.3.2023. (englanniksi)