Lan Xang

Lan Xang eli Miljoonien elefanttien maa oli kuningaskunta suurin piirtein nykyisen Laosin alueella 1300-luvulta 1700-luvun alkuun. Kuningaskunnan perustajana on pidetty Angkorilaista prinssi Fa Ngumia. Valtakunnan pääkaupunki oli aluksi Luang Prabang ja sittemmin Vientiane. Valtakunta hajosi kolmeen erilliseen osaan 1700-luvun alussa.

Lan Xang
1353–1707


Kaakkois-Aasiaa vuonna 1540.
Valtiomuoto Monarkia
Pääkaupunki Luang Prabang
Vientiane
Uskonnot buddhalaisuus
Seuraajat Luang Prabang
Vientiane
Champassak

Maantiede

Lan Xangin kuningaskunnan ydinalue vastasi suurin piirtein nykyisen Laosin aluetta.[1] Kuningaskunnan vaikutusalueen suuruutta on saatettu sittemmin liioitella, mutta suurimmillaan se käsitti perinteen mukaan myös Kambodžan koillisosat[2] Angkoriin saakka, nykyisen Thaimaan Nakhon Phanomin, Roi Etin ja Nakhon Ratchasiman[1], sekä pohjoisessa Sipsong Chu Tain ja Sipsong Phan Nan.[2]

Historia
Fa Ngumin patsas Vientianessa.

Lan Xangin kuningaskunnan perustamisvuotena on pidetty kansanperinteen mukaan vuotta 1353.[2] Kuningaskunta oli ensimmäinen laosilainen valtio.[3] Tuolloin Angkorin hovin prinssi Fa Ngum saapui Luang Prabangiin mukanaan tarinan mukaan kultainen Buddha eli Phra Bang. Nimi Luang Prabang viittaakin Kultaisen Buddhan kaupunkiin.Mukanaan prinssillä oli myös buddhalaisia munkkeja, jotka toivat uskonnollista arvovaltaa uudelle hallitsijalle. Fa Ngum solmi diplomaattisuhteita viereisiin Lannan ja Ayutthayan kuningaskuntiin solmimalla avioliiton näiden valtakuntien hallitsijoiden tyttärien kanssa. Fa Ngumin seuraaja Samsentai solmi suhteet myös Kiinan Ming-dynastian kanssa.[1]

Lan Xangin kuningaskunta kävi useita sotia naapurivaltioitaan vastaan. Naapurivaltioista Lanna ja Xieng Khouang olivat aikanaan Lan Xangin vasalliveroa maksavia vasallivaltioita. Lannaa vastaan käytiin myös ajoittain sotia ja uhan muodostivat myös Ayutthaya, Vietnam ja Burma. Vietnamilaiset valtasivat jopa pääkaupunki Luang Prabangin vuonna 1478[1], mutta Lan Xangin kuninkaat palauttivat aiemman vaikutusvaltansa 1500-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloinen kuningas Setthathirat kävi sotia burmalaisia vastaan.[2] Burmalaiset olivat vallanneet Lannan Chiang Main vuonna 1556 ja Setthathirat teki sopimuksen Ayutthayan kanssa, jolla Lan Xangin pääkaupunki siirrettiin Vientianeen Mekong-joen varrelle.[1] Paikka oli keskellä valtakuntaa ja helpompi puolustaa burmalaisten muodostamaa uhkaa vastaan.[2]

Kuningas Suriyavongsa hallitsi Lan Xangia 1600-luvulla.[1] Hänen valtakauttaan on pidetty kuningaskunnan kulta-aikana. Tuolloin maassa kävivät myös ensimmäiset kuningaskunnasta kirjoittaneet eurooppalaiset.[2] Hollantilainen Gerritt van Wuysthoff vieraili Suriyavongsan hovissa ja kirjoitti pääkaupungin loistosta. 1700-luvun alussa kuningaskunta jakautui kuitenkin kolmeen osaan.[2] Kuningas Souligna Vongsan kuoltua vuonna 1694 valtaistuimelle nousi hänen sukulaispoikansa vietnamilaisten tukemana. Kaikki paikalliset ruhtinaat eivät kuitenkaan vientamilaisvaltaa hyväksyneet.[3] Luang Prabang itsenäistyi vuonna 1707 ja Champassak vuonna 1713.[2] Pääkaupungin alueesta tuli Vientianen kuningaskunta.[1]

Kulttuuri
Buddha-veistos 1600-luvulta.

Huomattava osa Lan Xangin kuningaskunnan materiaalisesta kulttuurista on tuhoutunut sittempien alueen sotien aikana. Arkkitehtuuri kukoisti etenkin useita luostareita ja thateja rakennuttaneen kuningas Setthathiratin valtakudella 1500-luvulla. Setthathirat rakennutti etenkin uutta pääkaupunkiaan Vientianetta. Tuolloin rakennettiin esimerkiksi Thuat Luang.[1] Setthathirat rakennutti myös vanheman pääkaupunkgin Luang Prabangin Wat Sieng Thongin temppelin.[4] Lan Xangin kuvanveistotaide sai vaikutteita etenkin Lannasta ja Sukhothaista. Säilynyt esimerkki ajan tyylistä on 1370-luvulla valmistunut Luang Prabangin Wat Manolomin temppelin kuusimetrinen pronssista tehty Buddhan torso.[1]

1500-luku oli myös laosilaisen kirjallisuuden kultakautta. Tuolloin alueelle levisi khmereiltä hindulainen Ramayana, jonka paikallinen nimi on Pra Lak Pra Lam. Teos vaikutti myös esimerkiksi laosilaisen tanssidraaman kehitykseen. Vuonna 1503 julkaistu Nithan Khun Borom on puolestaan tai-laosilaisen maailman syntymyytin kertova historian kronikka.[1]

Hallinnollisesti Lan Xang käsitti useita pieniä vasallivaltioita.[1]

Lähteet
  1. Heikkilä-Horn, Marja-Leena & Miettinen, Jukka O.: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 243-244, 262-268. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
  2. Stuart-Fox, Fox: Historical Dictionary of Laos, s. 172-173. 3. painos. The Scarecrow Press, 2008. ISBN 0-8108-5624-7. (englanniksi)
  3. Laos - History Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
  4. Wilson, Constance: Wat Xieng Thong Temple in Luang Prabang Department of History, Northern Illinois University. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.