Lamia (kaupunki)

Lamia sijaitsi Thessalian kaakkoisosassa Maliin alueella,[2] vaikka joskus se on luettu myös osaksi Fthiotista.[3] Se sijaitsi Malianlahden pohjukassa olleen tasangon pohjoislaidalla, Strabonin mukaan 30 stadioninmittaa Sperkheios-joesta ja 50 stadionia sisämaahan rannikosta.[7] Livius sanoo kaupungin sijainneen kukkulalla seitsemän roomalaisen mailin päässä Herakleiasta, minkä suunnan näköalaa se hallitsi, ja olleen sen tien varrella, joka johti Thermopylaista Fthiotiin solien kautta Thaumakoihin.[8]

Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi luonnonlinnoituskukkula, joka tunnetaan myös nimellä Akrolamia. Se on toiminut linnoituspaikkana myös keskiajalla.[1] Kukkulan korkeus on 173 metriä merenpinnasta laskettuna.[2] Kaupungin lähellä oli pieni joki, jonka nimi Strabonin mukaan oli Akhelοοs (Ἀχελῷος).[3][9] Lamian satamana toimi Falara (Φάλαρα),[2][10] jonka on arveltu sijainneen nykyisen Stylídan kaupungin paikalla,[3] vaikkakaan tästä ei ole täyttä varmuutta.[2] Tällaisena kaupungin maisemaa on verrattu saman ajan Ateenaan: Akrolamia vastasi Akropolista, Falaran satama Pireusta, ja näköala merelle päin oli samalla tavalla avara.[3]

Lamian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[2] Strabon mainitsee seudun olleen maanjäristysherkkää.[11]

Lamia oli malislaisten kaupunki. Se lähetti toisen Delfoin amfiktyoniliiton malislaisista hieromnēmones-edustajista; toisen lähetti Herakleia.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lamieus (Λαμιεύς).[3]

Lamian lyömiä rahoja, n. 400–344 eaa.

Lamia kärsi suuresti vuoden 426 eaa. maanjäristyksestä.[2] Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa noin vuodesta 400 eaa. lähtien.[2]

Lamia muistetaan historiassa erityisesti Aleksanteri Suuren kuolemaa seuranneesta kapinoinnista alkunsa saaneesta Lamian sodasta, jossa ateenalaiset liittolaisineen ottivat yhteen Makedonian Antipatrosta vastaan vuosina 323–322 eaa. Antipatros oli alussa tappiolla ja joutui vetäytymään Lamiaan, jossa kreikkalaisliittolaiset piirittivät häntä jonkun aikaa. Siksi sota on saanut nimensä kaupungista. Lamialaiset olivat siinä siis Antipatroksen puolella, siinä missä muut malislaiset olivat liittoutuneiden puolella. Saatuaan apua Graterokselta, Antiokhos vetäytyi pohjoiseen päin, ja voitti liittoutuneet Krannonin taistelussa seuraavana vuonna.[2][3][12]

Makedonian Filippos V voitti Aitolian liiton joukot Lamian lähellä vuonna 208 eaa.[3][13] Vuonna 192 eaa. kaupunki avasi porttinsa Seleukidien Antiokhokselle, jonka seurauksena Filippos piiritti sitä seuraavana vuonna, sillä hän toimi tuohon aikaan samanmielisesti roomalaisten kanssa. Livius mainitsee samassa yhteydessä vaikeudet, joita makedonialaisilla oli louhia seudun kalliota, joka oli kvartsipitoista (in asperis locis silex saepe impenetrabilis ferro occurrebat).[3][14] Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 190 eaa.[3][15]

Poika ja joutsen. Lamiasta löydetty veistos hellenistiseltä kaudelta 200-luvulta eaa.

Plinius vanhempi mainitsee Lamian.[16] Sen mainitsee myös Hierokles, minkä perusteella se on ollut olemassa vielä 500-luvulla.[17] Keskiajalla paikalla olleen asutuksen nimeksi tuli Zitoúni (Ζητούνι). Se on nimetty uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan nykyiseksi Lamían kaupungiksi.[18][19]

Nykyisen Lamían keskiaikainen linna sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin akropoliin eli Akrolamian paikalla ja sisältää sen muurien rakenteita.[3][1] Kukkulan antiikin aikaisista muureista on erotettu kaksi rakennusvaihetta, toinen arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. ja toinen klassiselta kaudelta 400–300-luvulta eaa.[2]

Akropoliin muurien lisäksi Lamialla oli kaupunginmuurit, jotka koostuivat sisemmästä ja ulommasta muurista. Sisemmän muurin pituus oli noin kolme kilometriä ja ulomman muurin pituus noin neljä kilometriä. Kaupunginmuurien reitti voidaan jäljittää tai ainakin päätellä kokonaisuudessaan. Niiden sisään jäi noin 80 hehtaarin suuruinen alue.[2] Muureista on löydetty joitakin osia erityisesti akropoliin juurelta sen itäpuolelta.[3]

Kaupungissa on ollut ainakin sen pääjumalalle Dionysokselle omistettu pyhäkkö, johon laitettiin esille kaupunkivaltion julkiset asiakirjat. Dionysos esiintyy myös kaupungin lyömissä rahoissa.[2]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Lamían arkeologisessa museossa.