Maitohappobakteeri

Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerilajit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Lisäksi myös Bifidobacterium-sukuiset lajit mielletään usein maitohappobakteereiksi , vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.

Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston normaaliflooraan,[1] eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeja, joista ei ole yleensä vaaraa muulle kuin hammasterveydelle[2][3]. Syöpähoitoja saavat potilaat ja muut immuunipuutoksesta kärsivät muodostavat kuitenkin poikkeuksen maitohappobakteereiden vaarattomuudesta.[4]

Käyttö elintarvikkeissa

Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa, kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[5] Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus.

Terveysvaikutukset

Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston normaaliflooraan, josta saattaa aiheutua terveysongelmia yleensä vain silloin, kun elinten rajapinnoille syntyy kudosvaurioita[1][6]. Esimerkiksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita[3].

Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.[7] Maitohappobakteerit voivatkin ehkäistä tai hoitaa antibioottikuureista johtuvaan ripulia. Lisäksi lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että joillain maitohappobakteereilla on joissain tapauksissa hoitovaikutusta myös muunlaiseen ripuliin. Esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa lapsilla.

Bifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä kipuja[4]. Lisäksi osalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen samalla kun jotkut maitohappobateerilajit taas pahentavat kyseistä sairautta[8].

Katteettomat uskomukset

Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[9] Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[10]

Nobel-palkittu tutkija Ilja Metšnikov esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten Lactobacillus bulgaricus, voisivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui pelkästään Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, koska sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ei ollut olemassa. Myöhemmin on havaittu, että Lactobacillus acidophilus on ainoa jugurtissa mahdollisesti esiintyvä maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa.[11]

Lähteet
  1. Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0. (englanniksi)
  2. Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2020.
  3. Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
  4. Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein Apteq. 23.1.2020. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
  5. A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, 5. vsk, nro 1, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005. ISSN 2076-0817. Artikkelin verkkoversio.
  7. Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  8. Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang: Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?. Frontiers in Immunology, 2022, 13. vsk. doi:10.3389/fimmu.2022.883747/full. ISSN 1664-3224. Artikkelin verkkoversio.
  9. Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020. [vanhentunut linkki]
  10. Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.
  11. Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.