Eriejärvi
Eriejärvi on eteläisin, matalin ja tilavuudeltaan pienin Pohjois-Amerikan viidestä Isoistajärvestä, ja se on maailman 11:nneksi suurin järvi. Järven pinta-ala on 25 700 km², keskisyvyys 19 m ja tilavuus 484 km³.[1] Järven pinta on 174 metriä merenpinnan tason yläpuolella.[2]
| Eriejärvi | |
|---|---|
 Eriejärvi (tummansinisellä) ja muut Isotjärvet |
|
| Valtiot | Kanada, Yhdysvallat |
| Paikkakunta |
 Yhdysvallat Kanada |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Niagara |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 174 m |
| Pituus | 388 km |
| Leveys | 92 km |
| Rantaviiva | 1 286 km |
| Pinta-ala | 25 700 km² |
| Tilavuus | 484 km³ |
| Keskisyvyys | 19 m |
| Suurin syvyys | 64 m |
| Valuma-alue | 58 800 km2 |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Eriejärveen laskee Detroitjoki Huronjärvestä ja siitä laskee Niagarajoki ja Wellandin kanava Ontariojärveen. Järven eteläpuolella sijaitsevat Yhdysvaltojen osavaltiot Ohio, Pennsylvania ja New York, länsipuolella Michigan ja pohjoispuolella Kanadan Ontarion provinssi.
Järvi on saanut nimensä erie-intiaaneista, jotka elivät järven etelärannoilla. Nimi tulee irokeesikielten sanasta erielhonan, mikä tarkoittaa pitkää häntää.
Eriejärvi oli erittäin saastunut 1960- ja 1970-luvulla. Nykyään järven tila on kuitenkin kohentunut luonnonsuojelulakien ansiosta. Ongelmana on kuitenkin rehevöityminen levämassoineen.[3]
Maantiede
Eriejärven keskimääräinen pinnankorkeus on 174 metriä. Se on pisimmiltään 388 km ja leveimmiltään 92 km. Järven keskisyvyys on vain 19 m ja syvimmiltäänkin järvi on vain 64 metriä. Vertailuksi Yläjärvi on keskisyvyydeltään 147 metriä. Koska Eriejärvi on Isoistajärvistä matalin, se on niistä myös lämpimin kesäisin ja jäätyy talvisin ensimmäisenä.
Suurista kaupungeista muun muassa Buffalo ja Cleveland sijaitsevat Eriejärven rannalla.
Historia
Alkuperäiskansat
Useat intiaaniheimot elivät Eriejärven itärannoilla ennen eurooppalaisten saapumista Amerikan mantereelle. Eriet asuivat järven eteläpuolella ja attiwendaronkit asuivat itäreunan pohjoispuolella. Port Stanleyn lähellä on jo 1500-luvulla perustettu pieni kylä, jossa asui parhaimmillaan jopa 800 intiaania.[4] Eurooppalaiset kutsuivat attiwendaronkeja neutraaleiksi intiaaneiksi, sillä he kieltäytyivät taistelemasta muita heimoja vastaan. Molemmat suurista Eriejärven rantoja asuttaneista intiaaniheimoista valloitettiin irokeesisotien aikaan. Sotien jälkeen irokeesit asuttivat Eriejärven itäpuolta ja sitä käytettiin metsästysalueena.
Talous
Kalastus
Eriejärven leuto lämpötila ja planktonin riittävyys tekevät siitä oivan paikan kalastukselle. Eriejärvessä on kaikista Isoistajärvistä eniten kaloja. Järvi on aiemmin kärsinyt ylikalastuksesta, minkä takia kalastusta säännellään nykypäivänä tarkemmin. Järvestä kalastetaan muun muassa kirjolohta, valkosilmäkuhaa, haukia, isoaurinkoahvenia, valkobasseja ja pikkubasseja.[5] Järvestä on aiemmin kalastettu myös sampia, mutta nykyään kalastetut sammet palautetaan takaisin järveen, jotta niiden populaatio voisi kasvaa takaisin.
Maanviljely
Eriejärven rannat ovat hedelmällistä maaperää maanviljelylle. Erityisesti New Yorkin osavaltion länsiosassa kasvatetaan paljon viinirypäleitä ja alueella onkin paljon viinitiloja. Viinityypeistä valmistetaan erityisesti pinot noiria, chardonnayta ja rieslingiä.
Lähteet
- Erie LakeNet. Viitattu 8.12.2009. (englanniksi)
- Lakes (Ontario – Lake Areas and Elevation) The Atlas of Canada. Natural Resources Canada. Arkistoitu 22.1.2013. Viitattu 8.12.2009. (englanniksi)
- Editorial: Lake Erie dead again? Detroit Free Press. 16.10.2011. Arkistoitu 27.10.2011. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
- Marchetti, Donna: Circling Lake Erie by Bike nytimes.com. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
- Fish | Lake Erie Waterkeeper lakeeriewaterkeeper.org. Arkistoitu 24.6.2018. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eriejärvi Wikimedia Commonsissa