Laittomasti maassa oleskeleva

Poliisin vuoden 2015 vuosikertomuksessa todettiin, että Suomessa tavattiin keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Poliisin arvion mukaan valtaosa heistä koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen.[8] Vuoden 2015 syksyn jälkeen esimerkiksi Lappiin saapuneista turvapaikanhakijoista useita satoja on kadonnut saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, joten he oleskelevat laittomasti Suomessa tai mahdollisesti muualla Euroopassa.[9] Ihmisiä on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen.[10]

Vuoden 2017 alussa kadonneiden määrä oli 5 000 henkeä, heinäkuussa 5 100.[11][12] Osa on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä viranomaisille.[10] Tällaisia henkilöitä on ainakin 1 500, koska heitä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.[10] Maaliskuussa 2017 poliisi alkoi sakottamaan maassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomasti maassa oleskelevat syyllistyvät ulkomaalaisrikkomukseen.[13] Turun iskun jälkeen hallitus ryhtyi pohtimaan myös sitä, pitäisikö näitä rangaistuksia koventaa.[14] Marraskuussa 2017 Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa kertoi, että laittomasti maassa olevien määrää Helsingissä ei tiedetä.[15]

Kuntaliiton kesällä 2020 tekemän arvion mukaan Suomessa oli tuolloin noin 700–1 100 henkilöä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikka­päätöksen ja maastapoistamis­päätöksen. He eivät ole poistuneet maasta vapaaehtoisesti, eikä heitä ole onnistuttu poistamaan viranomaistoimin. Vuoden 2021 lopulla Suomessa arvioitiin olevan kaiken kaikkiaan noin 3 000 laittomasti maassa oleskelevaa.[16]

Suomessa on henkilöitä, jotka ovat majoittaneet paperittomia koteihinsa kymmenien vuosien ajan.[17] Turun terrori-iskun jälkeen sisäministeri Paula Risikko totesi hallituksen harkitsevan, pitäisikö laittomasti maassa olevien paperittomien avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi.[14] Syyskuussa 2017 Suomen tietotoimiston tekemässä kyselyssä Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät kannattivat kansalaistotettelemattomuutta paperittomien henkilöiden auttamiseksi. Eduskuntaryhmistä suurin osa hyväksyi vuonna 2017 paperittomien ihmisten auttamisen tietyin ehdoin, jos viranomaisten työtä ei häiritä tai estetä.[18]

Poliisin mukaan eräissä suomalaisissa seurakunnissa kirkon työntekijä on aktiivisesti pyrkinyt estämään poliisin toimia piilottamalla palautuspäätöksen saaneita tai laittomasti maassa olevia.[19] Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila totesi Yleisradion haastattelussa, että jos joku apua tarvitseva on hänen ovensa takana, hänellä ei kristittynä ole muuta vaihtoehtoa kuin avata ovi. Hänen mukaansa Suomen laki sallii vielä lähimmäisen auttamisen, mutta jos hallituksen lakihanke muuttaa tilanteen, siinä tapauksessa Raittilan mukaan kristityn vastuu on merkittävämpi kuin Suomen laki.[19] Helsingin Diakonissalaitoksella on Itä-Helsingin paperittomille suunnattu Turvattomat-hanke, jossa maahanmuuttajataustaiset laitoksen työntekijät auttavat paperittomia ja laittomasti maassa oleskelevia.[20] Se on jatkoa Suojattomat-hankkeelle.[20]

Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Tampereelle, Joensuuhun ja Ouluun on perustettu salaisia klinikoita, joissa vapaaehtoiset lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt hoitavat Suomeen laittomasti jääneitä ihmisiä.[21] Vuonna 2015 Suomen eduskunnassa esitettiin, että laittomasti maassa oleskelevat ihmiset saisivat nykyistä laajemman terveydenhoidon.[21] Uudistus kaatui, koska Kari Rajamäki SDP:stä ehdotti asian jättämistä pöydälle.[21] Eduskunta ei enää ehtinyt käsitellä asiaa, koska edessä oli uudet vaalit.[21]

Maaliskuun 2017 lopussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo vesemmistoliitosta teki aloitteen 40 muun valtuutetun kanssa laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidosta.[21] Elokuun 2017 lopussa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi, että terveydenhoitoa pitää laajentaa.[21] Lautakunnan esitys linjasi, että paperittomille pitää antaa välttämätöntä hoitoa.[21] Marraskuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitopalveluita laajennettaisiin, ja että ne koskisivat muun muassa myös mielenterveyspalveluita ja oikeudellista neuvontaa.[21][15]

Ehdotusta vastustivat Perussuomalaiset, koska heidän näkemyksensä mukaan aiempaa laajemmat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä eli houkuttelevat lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.[21] Vasemmistoliitto ilmoitti, ettei se tule hyväksymään sellaista linjausta, jossa suljetaan pois mahdollisuus laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidon lisäämiseksi.[21] Myös kansanedustaja, apulaispormestari Nasima Razmyar SDP:stä oli laajentamisen puolella.[21] Päätös laajentamisesta on merkittävä, koska muut Suomen kaupungit saattavat ottaa mallia siitä, mitä Helsingissä päätettiin.[21] Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa oli varattu 5,3 miljoonaa euroa näihin kustannuksiin.[21] Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon kustannusten arvioitiin Helsingissä olevan muutoksen jälkeen 200 000–1 000 000 euroa.[15][22]

Eduskunnan päätöksestä huolimatta Helsingin kaupunki laajensi paperittomien terveydenhoitoa koskemaan lapsia ja raskaana olevia naisia.[21] Samanlaista hoitoa saavat tällä hetkellä myös turvapaikanhakijat.[21] Tämä ei koskenut aluksi muita paperittomia, ilman lupaa Suomeen jääneitä, eli miehiä.[21] He olivat aluksi oikeutettuja edellä mainittuja ryhmiä rajatumpaan hoitoon, vain niin sanottuun kiireelliseen hoitoon.[21] Kaiken kaikkiaan laittomasti maassa olevat saivat Helsingissä majoituksen, ruoan, terveys- ja sosiaalineuvontaa, lyhytkestoista toimeentulotukea, niin sanotun kiireellisen hoidon, välttämättömän terveydenhoidon raskaana oleville sekä alle 18-vuotiaille, neuvola- ja sairaanhoidon, synnytyksen jälkitarkastuksen sekä opetuksen ja koulun.[21][23] Marraskuussa 2017 tapahtuneen ehdotuksen hyväksymisen miehetkin saavat nyt laajemman hoidon, eli saman kuin turvapaikanhakijat.[15]

Myös Turun kaupunki muutti linjaustaan, ja nykyisin myös Turussa laittomasti maassa olevat saavat aiempaa laajemmat terveyspalvelut käyttöönsä. Näiden kaupunkien esimerkkiä noudattaen myös Espoossa on ryhdytty vaatimaan aiempaa laajempaa terveydenhoitoa laittomasti maassa oleskeleville. Aloitteen tekivät Espoon kaupunginvaltuuston Vihreiden, Sosialidemokraattien, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.[23]