Lahti

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Lahti
Lahtis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°58′50″N, 025°39′20″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 398
Hallinnollinen keskus Lahden keskustaajama
Perustettu 1878
– kaupungiksi 1905
Kuntaliitokset osakuntaliitoksia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Nastola[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 517,63 km²
217:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 459,49 km²
– sisävesi 58,14 km²
Väkiluku 120 200
9:nneksi suurin 31.12.2022 [3]
– väestötiheys 261,6 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2020 [5]
– suomenkielisiä 92,1 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 7,5 %
Kunnallisvero 20,75 %
207:nneksi suurin 2022 [6]
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen[7]
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2021–2025[8]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Muut
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
16
13
10
5
5
4
3
3
Kaupungin verkkosivut
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä.
Vesijärven satama.
Kaupungintalo.
Harjukatu.
Laaksokatu.

Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunkialue.[9] Lahdessa on 120 202 asukasta (30. syyskuuta 2021)[10] ja sen pinta-ala on 517,63 km², josta 459,49 km² maata ja loput 58,14 km² sisävesiä (2022-01-011. tammikuuta 2022).[2] Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2016 uudeksi Lahden kaupungiksi.[1][11] Lahden naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.[12]

Riihimäki–Pietari-rautatien rakentaminen paransi Lahden logistista asemaa ratkaisevalla tavalla. 1920-luvulta lähtien Lahti tunnettiin erityisesti Lahden radioasemasta ja Salpausselän kisoista. Sotien seurauksena Lahteen muutti runsaasti evakkoja, useita yrityksiä ja oppilaitoksia luovutetusta Karjalasta ja tämän seurauksena Lahden väkiluku kasvoi ja elinvoima lisääntyi.lähde?

Yleistä

Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Kaupungille on tunnusomaista Salpausselän mäkisyys sekä lukuisat järvet. Vesijärveltä on yhteys Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, josta vesireitit kanavineen johtavat Keiteleelle ja Kymijoelle saakka.

Lahdessa puhutaan hämäläismurteita.

Lahden vahvuuksiin kuuluu erityisesti ympäristöosaaminen sekä teollinen muotoilu.lähde?

Lahden historia
Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista.[13] Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445[14][15]. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.lähde?

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka, jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.lähde?

Vuonna 1863 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus.[16] Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön.lähde?

Kauppala (1878–1905)

24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n käskyllä. Lahden kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko Lahden kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa. Lahden vaakunaksi tuli kuva liekehtivästä junan pyörästä sataman ja rautatieaseman merkityksen vuoksi.lähde?

Lahtelaiset pyrkivät saamaan kauppalalle kaupungin aseman jo 1890-luvun lopulla. Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti. Hämeen läänin kuvernööri asettui kannattamaan suunnitelmaa vuonna 1900 ”ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen”.[17] Kaupunkiaseman saamiseen kului kuitenkin vielä viisi vuotta.lähde?

Kaupunki (1905–)

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahteen on liitetty alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).[18] Vuoden 1956 kuntaliitoksessa alueita liitettiin Lahteen myös Nastolasta ja Orimattilasta. Lahden alue laajeni myös 1.1.2016, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät.[19]

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. Lahden länsipuolelta kohti Venäjää paenneet punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta tuli yksi sisällissodan suurimmista vankileireistä. Entisen Fellmannin pellon paikalle on perustettu Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.[20][21][22]

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista tunnetuksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka.[23] Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.[24]

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta muutti paljon siirtoväkeä Lahteen. Talvisodan aikana kaupunkiin tuli kivennapalaisia, jatkosodan aikana evakkoja Äyräpäästä.[25] Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Lahden uudet asukkaat olivat kotoisin pääosin maaseudulta Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen varassa.lähde?

Lahti rakensi julkikuvaansa muun muassa talviurheilukaupunkina. Siellä järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä nousi Lahden asemantaustaan. Vuonna 2001 ja 2017 järjestettiin jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat.[26] Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.[27]

Kaupunkiin rakennettiin uusi teatteritalo (1983), maakuntakirjasto (1990) sekä työväenopisto- ja yliopistokoulutusta tarjoava aikuiskoulutuskeskus (1987).lähde? Suurkonsertteja ja muita tilaisuuksia varten rakennettu Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 Vesijärven rantaan.[28]

Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996 ja samana vuonna lähes koko Päijät-Hämeen ammatilliset oppilaitokset yhteen koonnut Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001 (alun perin Lahden yliopistokeskus). Yliopistokampuksella toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.lähde?

Vuoden 2016 alusta Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkautettiin ja perustettiin uusi kunta, joka sai nimekseen Lahden kaupunki[11].

Lahdesta tuli Suomen uusin yliopistokaupunki sitten Rovaniemen (1979), kun eduskunta joulukuussa 2018 hyväksyi yliopistolakiin muutoksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston muuttamisesta Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi.[29]

Lahti valittiin kesällä 2019 ensimmäisenä suomalaiskaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi[30] vuoden 2021 ajaksi.

Väestö ja politiikka

Lahden asukasluvun kasvu

–1975[31]
Vuosi Asukasluku
1878n. 200[32]
19052 779
19105 081
19156 325
19207 200
19258 781
193010 868
193523 609
194027 878
194532 345
195044 759
195549 497
196066 802
196581 859
197088 393
197594 862
1980–1999[31]
Vuosi Asukasluku
198094 767
198194 692
198294 603
198394 466
198494 347
198594 447
198694 205
198793 671
198893 251
198993 132
199093 151
199193 414
199293 784
199394 160
199494 706
199595 119
199695 501
199795 854
199896 227
199996 666
2000–[31]
Vuosi Asukasluku
200096 921
200197 543
200297 968
200398 253
200498 281
200598 413
200698 766
200799 308
2008100 080
2009100 833
2010101 558
2011101 787
2012102 358
2013103 005

Lahden väestönkehitys 1980–2020

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2018 tilanteen mukainen.

Lahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 108 631
1985
  
 108 919
1990
  
 108 272
1995
  
 110 038
2000
  
 111 656
2005
  
 113 203
2010
  
 116 582
2015
  
 118 743
2017
  
 119 573
2020
  
 119 917
Lähde: Tilastokeskus[33]

Kielet ja kansalaisuudet

Vuonna 2018 lahtelaisista (väkiluku 119 951[34]) äidinkielenään suomea puhui 92,7 % (111 171), ruotsia 0,4 % (453) ja saamea 0,01 % (14). Vieraskielisten osuus oli 6,9 % (8 313). Yleisin vieraista kielistä oli venäjä, jota puhui 35,1 % kaikista Lahden vieraskielisistä. Muut yleisimmät kielet olivat arabia, viro ja kurdi.[34]

Suomen kansalaisia oli 114 542[35], ulkomaiden kansalaisia 5 409 ja ilman kansalaisuutta olevia tai tuntemattomia 72. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän, Viron ja Irakin kansalaiset[35].

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Lahdessa oli 119 951 asukasta, joista 115 752 asui taajamissa, 2 912 haja-asutusalueilla ja 1 287:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lahden taajama-aste on 97,5 %.[36] Lahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[37]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2018)
1Lahden keskustaajama*103 947
2Nastolan kirkonkylä11 801
3Heinlammi*4

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lahden keskustaajama ulottuu osittain myös Asikkalan ja Hollolan kuntien alueelle.[38] Heinlammin taajama sijaitsee lähes kokonaan Hollolan kunnan alueella.

Logistisen aseman kehitys ja rakennemuutos
Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Lahden satama Vesijärven aseman läheisyydessä.
Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

Lahden väkiluku kasvoi dynaamisesti pitkän aikaa, kunnes työvoimavaltainen teollisuus alkoi taantua 1990-luvun laman aikana. Väestönkasvu on jatkunut 2000-luvulla uudelleen maltillisesti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Päijät-Hämeen sisäinen muuttovoitto.lähde?

Lamavuosina Lahden teollisuus vähensi paljon työvoimaa aiheuttaen valtakunnallisessa mittakaavassa ankaraa työttömyyttä.lähde?

Lahti kuuluu käytännössä Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee Lahteen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Yhteyksien paraneminen pääkaupunkiseudulle on lisännyt merkittävästi pendelöintiä pääkaupunkiseudun ja Lahden välillä.

Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Logistisia avainaloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Lahden sijainti on edullinen, sillä kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat Lahdesta keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta. Hartwallin Lahdesta ostaman Mallasjuoman panimon osaaminen, perinteet ja Lahdessa saatavilla oleva korkealaatuinen vesi logistisesti hyvine sijaintineen vaikuttivat Hartwallin suurpanimon perustamiseen sekä Viking Maltin suureen investointiin Lahteen.lähde?

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovat valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia. Tilannetta tasapainotti se, että valtio hajasijoitti Lahteen ARA:n (entinen Valtion asuntorahasto).lähde?

Valtio teki 1990-luvun laman jälkeen Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Niihin kuuluvat Helsingistä Lahden kautta Heinolan Lusiin saakka ulottuva moottoritie sekä Keravalta Lahteen rakennettu oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista.lähde?

Lahden kehitykselle on merkityksellistä, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion mittavasta oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen.lähde?

Ympäristönsuojelu

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021.[30]

Lahdessa on jo pitkään investoitu ympäristönsuojeluun ja sitä edistäviin innovaatioihin. Lahti on valtakunnallisesti tunnettu edistymisestään vesistön-, ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön Lahden ja ympäristökuntien yhdessä omistaman Salpakierron alueella valtakunnallisesti korkein osuus.lähde?

Lahdessa toimiva Salpausselän luonnonystävät ry on puuttunut toistuvasti vuosien varrella havaitsemiinsa ympäristönsuojelun kannalta ongelmallisiin hankkeisiin. Yhdistystä on kuitenkin vuosien mittaan julkisesti kritisoitu useiden sen tekemien valitusten heikosta perustelemisesta jopa siinä määrin, että tähän uusilta jäseniltä täysin suljettuun yhdistykseen on kohdistunut selviä mainehaittoja. Erään valituksen perusteluissa viitattiin uudisrakentamisen liito-oravaa vaarantaneisiin haittoihin siitäkin huolimatta, että juuri tällä valituksen kohteena olleella entisen Nelon leipomon tontilla on sijainnut teollisuusrakennus jo vuodesta 1943 lähtien.lähde?

Pormestari ja kaupunginjohtajat
Ylin kaupunginjohto
Pormestari Toimikausi
Otto Lyytikäinen 1907–1930
Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 1930–1931
Eero H. I. Tammio 1931–1933
Paavo Säippä 1933–1938
Uuno Takki 1938–1942
Olavi Kajala 1942–1967
Teemu Hiltunen 1967–1980
Seppo Välisalo 1980–1995
Kari Salmi 1995–2003
Tarmo Pipatti 2003–2007
Jyrki Myllyvirta 2007–2018
Pekka Timonen 2018–

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28. tammikuuta 1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19. huhtikuuta 1918 saakka.lähde?

Lahden kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2018 alkaen Pekka Timonen. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto muodostuu kaupunginjohtajasta sekä teknisen ja ympäristötoimialan, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen toimialajohtajista.lähde? Sivistystoimen toimialajohtaja on Tiina Granqvist ja sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja on Mikko Komulainen.lähde? Lahden sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Marina Erholan johdolla. Teknisen ja ympäristötoimilan johtajana toimii kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.lähde?

Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lahdessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[39]

Nämä seurakunnat muodostavat Lahden seurakuntayhtymän. Sen toimipaikkoja ovat esimerkiksi Renkomäen seurakuntakoti, ja Ahtialan seurakuntakeskus.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lahdessa toimivat Lahden helluntaiseurakunta ja Nastolan helluntaiseurakunta.[40]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lahden alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[41]

Lahdessa on monia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, kuten Lahden Timanttipolku-buddhalainen keskus ja Jehovan todistajien valtakunnansali.[42]

Kaupunginosat

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Läntisin osa Läntinen osa Keskinen länsiosa Keskiosa Keskinen itäosa Itäinen osa Itäisin osa
Vesijärvi (ei kaupunginosa)
Kilpiäinen		KilpiäinenPesäkallioViuhaViuhaAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)MukkulaPesäkallioKytöläAhtialaAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)Vesijärvi (ei kaupunginosa)NiemiKivimaaKytöläAhtialaKunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)KartanoKiveriöMöysäJärvenpääMyllypohjaKoiskala
Pirttiharju
Jalkaranta		SalpausselkäKartanoKeski-LahtiPaavolaMöysäJärvenpää
Kolava
PirttiharjuSalpausselkä
Kärpänen		Sopenkorpi
Hennala		AsemantaustaMöysäJärvenpääKolava
OkeroinenHennalaLiipola / LauneKerinkallioKujalaKujalaKolava Villähde
JokimaaLaune
Renkomäki		Nikkilä
Renkomäki		RenkomäkiÄmmäläKujalaKujala
RenkomäkiRenkomäkiÄmmäläKujalaKujala

Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava, Järvenpää, Myllypohja ja Villähde.

Suuralueet

Pääartikkeli: Lahden suuralueet

Keskusta

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Pohjois–eteläsuunnassa keskustaa halkoo Vesijärvenkatu. Ydinkeskustassa sijaitsevat muun muassa Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sen kävelykatuosuudella sijaitseva Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.

Kauppakeskus Trio on Päijät-Hämeen suurin kauppakeskus.

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Rauten entiseen tehdaskortteliin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä on muutettu kävelykaduksi. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry, nykyinen Lahti City ry.[43]

Lahden kauppatorin alla sijaitsee lähes 600 auton pysäköintihalli Lahden toriparkki, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2015.[44]

Ilmasto

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimämpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu toiseen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.[45]

Lahden ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,0 −2,9 2,1 9,1 16,3 20,1 23,1 21,1 15,2 7,9 2,4 −0,9 ka. 9,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,1 −9,8 −6,8 −1,4 3,7 8,5 11,7 10,1 5,7 1,1 −2,3 −6,1 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,9 −6,3 −2,5 3,6 10,1 14,3 17,2 15,2 10,0 4,3 0,1 −3,4 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 46 35 31 29 41 67 70 70 53 63 58 50 Σ 613
Sadepäivät (d) 12 9 8 7 8 9 10 10 9 11 11 12 Σ 116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,0
−9,1
−2,9
−9,8
2,1
−6,8
9,1
−1,4
16,3
3,7
20,1
8,5
23,1
11,7
21,1
10,1
15,2
5,7
7,9
1,1
2,4
−2,3
−0,9
−6,1
S
a
d
a
n
t
a		 46
35
31
29
41
67
70
70
53
63
58
50


Urheilu ja liikunta
Lahden hyppyrimäet.
Lahden stadion.
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina.lähde? Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten maailman­mestaruus­kilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.lähde?

Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidettiin aikaisemmin vuosittain talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Suurhalli on monilajihalli, jossa on myös pienjoukkuepeliin soveltuva jalkapallokenttä. Täysimittainen jalkapallohalli sijaitsee Lahden Mukkulassa. Lisäksi Lahdessa on Liikuntakeskus Pajulahden omistama jalkapallo- ja urheiluhalli.lähde?

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. Kansallisissa pääsarjoissa pelaavat FC Lahti, Pelicans, Lahti Basketball ja LASB.lähde?

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnan parissa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.[46]

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolan lähellä Lahdessa. Suomen Urheiluopisto sijaitsee puolestaan Lahden läheisyydessä Vierumäellä naapurikaupunki Heinolassa.lähde?

Lahdessa on monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.[47]

Lahdessa on järjestetty Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.[26]

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

  • BMT Break Men Team (maahockey)
  • FC Lahti (jalkapallo)
  • Kiekkoreipas (jääkiekko)
  • FC Kuusysi (jalkapallo)
  • Lahden Reipas (jalkapallo)
  • Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
  • Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
  • Lahden Gentai (karate, taido)
  • Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
  • Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
  • Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
  • Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
  • Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
  • Lahden Karate
  • Lahden Atomi (Painonnosto)
  • Lahden Kortteliliiga Ry, (harrastepalloilua Lahdessa jo v. 1969, jäseniä yli 3 500, ainutlaatuinen ilmiö)
  • Lahden Laaki (nyrkkeily)
  • Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
  • Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
  • Lahden Ratsastajat
  • Lahden Suunnistajat -37 (suunnistus)
  • Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
  • Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
  • Lahden Verkkopalloseura (tennis)
  • TWD-Länken (pyöräily)
  • Lahden Uimaseura (uinti)
  • Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
  • Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
  • Lahti Basketball
  • Lahti Lacrosse (lacrosse)
  • Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
  • Lahti Ringette (ringette)
  • Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
  • Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
  • Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
  • Lahti Yuko Aikikai (aikido)
  • Nastolan urheiluratsastajat (ratsastus)
  • Pelicans (jääkiekko)
  • Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
  • Sbandy (salibandy, cheerleading)
  • Shooto Lahti (vapaaottelu)
  • Taekwondo Lahti (taekwondo)
  • Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
  • Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
  • Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
  • Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)
  • LCS Panthers (cheerleading)
  • LASB (salibandy)

Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu.[48] Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.[49]

Maailmanmestaruuskilpailuja

Liikenne
Lahden rautatieasema vuonna 2006.

Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa suhteellisen lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli paikkaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta – liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.lähde?

Rautatieliikenne

Lahteen Keravalta rakennettu (Helsinki-Lahti-rautatieosuuden) oikorata valmistui vuonna 2006. Tämä lisäsi kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradalla otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä. Lahden ja Helsingin väliset Z-lähijunat pysähtyvät oikoradalla Haarajoella, Mäntsälässä ja Hennassa.lähde?

Lahden rautatieasema on risteysasema, jossa oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahdesta on rautatiet myös Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingistä Kouvolan kautta Karjalan radalle, Savon radalle ja Venäjälle kulkevat kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Lahdesta Helsinkiin, lähijuna G Riihimäelle sekä lähijuna O Kouvolaan ja Kotkan satamaan. Lahden kaupungin alueella sijaitsee myös Villähteen, Nastolan ja Uudenkylän rautatieasemat, joilla lähijuna O pysähtyy.lähde?

Linja-autoliikenne

Lahden linja-autoasema on siirretty keskustasta rautatieaseman yhteyteen Lahden matkakeskukseen.lähde?

Lahden seudun joukkoliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi-, pohjois- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä-, etelä- ja pohjoisosiin. 1. heinäkuuta 2014 alkaen linja-autot alkoivat kulkea sekä torin että uuden matkakeskuksen vaihtoalueiden kautta [18]. Bussilinjat 11, 16 ja 35 eivät kulje matkakeskuksen kautta. Linja 70 kulkee matkakeskuksen, muttei torin kautta.

Linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin.lähde?

Maantieliikenne

Helsingistä Pohjois-Suomeen vievä Nelostie valmistui moottoritieksi Lahteen saakka vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien entinen linjaus Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, joka on rakennettu moottori- tai moottoriliikennetieksi Hollolan Kukonkoivun ja Nastolan Uudenkylän välillä. Valtatien 12 uusi linjaus eli Launeen tie Lahden keskustan eteläpuolitse valmistui ja otettiin käyttöön joulukuussa 2020.lähde?

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Pienkoneille soveltuva lentokenttä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Lahdesta Asikkalan Vesivehmaalla.lähde?

Googlen mukaan automatkan pituus Lahdesta Helsinkiin on 104 km, Jyväskylään 169 km, Kouvolaan 61 km, Hämeenlinnaan 74 km ja Tampereelle 129 km.lähde?

Vesiliikenne

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Vesijärven satamasta käytetään myös usein nimitystä Lahden satama.lähde?

Kulttuuri

Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 kunnostamalla entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa edustaa merkittävää puuarkkitehtuuria omaperäisyydellänsä: kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet näkyvät lasiseinien läpi ulos asti.lähde?

Lahden kulttuuriin kuuluu oleellisesti rakentaminen alkaen Eliel Saarisen silloiseen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon. Erittäin vaativa rakennushanke oli 1920-luvulla rakennetut myös Lahden symboliksi nousseet radiomastot.lähde?

Tapahtumat

Lahti on tullut tunnetuksi jo 1920-luvulla talviurheilukaupunkina, erityisesti Salpausselän kisojen pitopaikkana sekä kansallisesti tärkeän radioaseman takia. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on järjestetty vuodesta 1963 alkaen.lähde?

Lahdessa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lahdessa kaksi kertaa: 1953 sekä 2007.[52]

Ruokakulttuuri

Lahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla roppana eli veripalttu, sianlihasyltty, perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, isot lihapullat, jälkiuunileipä ja kuutelo.[53] Uudempaa lahtelaista ruokakulttuuria edustaa lihamuki, joka on pahvimukista tarjoiltu kebab-annos[54].

Lahtelaisia fine dining -ravintoloita 2010-luvun lopulla olivat Roux, Casseli ja Taivaanranta. Perinteisempiä ruokaravintoloita oli vuonna 1955 avattu ja vuonna 2019 lopettanut Jännä-Jussi, 1981 perustettu pihviravintola El Toro ja 1992 perustettu texmexravintola Santa Fé[55].

Huomattavia rakennuksia
  • Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
  • Lahden kaupungintalo, Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
  • Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
  • Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
  • Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
  • Puuarkkitehtuuripuisto, puurakentamista esittelevä puisto, jossa on Spirit of Nature -voittajien suunnittelemia rakennuksia ja rakennelmia.
  • Nastolan kirkko, 1804 valmistunut Lahden vanhin kirkko.

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet Lahden suurmäki 1971, Lahden urheilukeskuksen katsomo 1977, Lahden teatteritalo 1982 ja Lahden kirjastotalo 1990.

Museot ja näyttelytilat

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä.

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset

Lahdessa on huomattava määrä erilaisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. Lisää Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista voit lukea artikkelista Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset.lähde?

Ystävyyskaupungit

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[59]

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset perustuivat käytäntöön, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.lähde?

Tunnettuja lahtelaisia
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista lahtelaisista

Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset

Aikaisemmat ensimmäisen asteen oppilaitokset
  • Harjukadun erityiskoulu
  • Kallion ala-aste
  • Kannaksen yläaste
  • Kiveriön ala-aste
  • Kiveriön yläaste ja lukio
  • Kivipuiston yläaste
  • Metsäpellon ala-aste
  • Niemen koulu
  • Puistolan koulu
  • Riihelän ala-aste
  • Saksalan ala-aste
  • Vuorikadun ala-aste
  • Metsäkankaan ala-aste

Ammatilliset oppilaitokset

Korkeakoulut

Yrityksiä ja työllistäjiä

Suurimmat työpaikat

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. Vili Uuskallio: Pekka Timonen äänestettiin selvin lukemin Lahden kaupunginjohtajaksi – ”Tulee oikein hyvin toimeen kaikenlaisten hullujen kanssa” Etelä-Suomen Sanomat. 11.6.2018. Viitattu 27.12.2018.
  8. Kuntavaalit 2021, Lahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2021.
  9. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 Stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018. [vanhentunut linkki]
  10. Tilastot ja tilastojulkaisut Lahti.fi. Viitattu 27.7.2019.
  11. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhteen 26.1.2015. Lahti-Seura. Viitattu 21.10.2019.
  12. Lahti Kuntaliitto. Viitattu 28.2.2023.
  13. Huovila, Leena: Suomen vanhin asuinpaikka osoittautui rikkaaksi Lahden Ristolassa asui järven rannalla muutama kymmenen ihmistä 9300 vuotta sitten Helsingin Sanomat. 1995. Viitattu 28.2.2023.
  14. Sauli Hirvonen: Puheenjohtajan palsta / päätoimittajalta Hollolan Lahti. Viitattu 28.2.2023.
  15. Kalku Lactis – ensimmäinen tunnettu lahtelainen Lahden Historiallinen Museo. Viitattu 28.2.2023.
  16. Riihimäki–Pietari-rautatie Lahden Historiallinen museo. Viitattu 28.2.2023.
  17. Puheenjohtaja Viljanen loi katsauksen Lahden historiaan valtuuston juhlaillallisella (Arkistoitu – Internet Archive) Ilkka Viljasen puhe 31.10.2005, viitattu 6.10.2014
  18. Hollola tutuksi Hollola. Viitattu 28.2.2023.
  19. Tiesitkö tämän uudesta Lahdesta? 25 kohdan pikaopas kotiseuturetkelle Etelä-Suomen Sanomat. 31.12.2015. Viitattu 28.2.2023.
  20. Lahti 1918 – sivustakatsojan tarina Lahden historialllinen museo. Viitattu 28.2.2023.
  21. Vuoden 1918 jäljet näkyvät Lahdessa edelleen Yle. Viitattu 28.2.2023.
  22. Punavankimuistomerkki Tyovaenliike. Viitattu 28.2.2023.
  23. Lahti on ollut yhdellä teollisuudenalalla ylivertainen Suomessa – Näin syntyi Iskun ja Askon menestystarina Tekmniikka & Talous. 2023. Viitattu 28.2.2023.
  24. Historia Malski. Viitattu 28.2.2023.
  25. Leila Mehto: ”Sielultaan karjalaisia on miljoona”, arvioi itsekin evakkoon joutunut hollolalainen Kyösti Toivonen Etelä-Suomen Sanomat. 2017. Viitattu 28.2.2023.
  26. Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa Yle. 2017. Viitattu 28.2.2023.
  27. Jari Mantila avasi Lahden kisakylän Yle. 2001. Viitattu 28.2.2023.
  28. Sibeliustalo juhlii tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa Sibeliustalo. 2020. Viitattu 28.2.2023.
  29. LUT-ylio­pis­to laa­je­nee Lah­des­sa laa­jal­la yh­teis­työl­lä Lahti. 2021. Viitattu 28.2.2023.
  30. Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2021 – sai tittelin ensimmäisenä suomalaiskaupunkina Yle Uutiset. 20.6.2019. Viitattu 26.1.2021.
  31. Lahden kaupungin sähköinen tilastokirja Tilda .lahti.fi. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 27.1.2010.
  32. Niskanen, Riitta: Lahden asemarakennuksilla on pitkä historia Rakennusperintö.fi. Lahden kaupunginmuseo, Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 22.3.2015.
  33. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1972–2017 29.3.2018. Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2018. [vanhentunut linkki]
  34. Lahden vieraskielisissä vireä nousija Tigrinja 3.5.2019 16:00. Lahden kaupunki. Arkistoitu 4.9.2019. Viitattu 18.6.2019.
  35. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kansalaisuus, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 18.6.2019. [vanhentunut linkki]
  36. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  39. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  40. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  41. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. http://www.uskonnotkartalla.fi/search/label/p%C3%A4ij%C3%A4t-h%C3%A4me
  43. Lahti City ry: Lahti City ry Lahticity.fi-verkkosivu. Lahti City ry. Viitattu 18.7.2020.
  44. Lahden Pysäköinti Oy: P-Tori – Torin pysäköintitalo lahdenpysakointi.fi-verkkosivu. Lahden Pysäköinti Oy. Viitattu 18.7.2020.
  45. Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle. (Arkistoitu – Internet Archive) Ilmatieteenlaitos.
  46. Kortteliliiga pähkinänkuoressa Lahden Kortteliliiga ry.
  47. Pyöräilyopas - Kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla (Arkistoitu – Internet Archive) Ina Ruokolainen, Lahti Region.
  48. Olympiarenkaatkin menivät nurin - Kisapuiston tilanne lohduton Etelä-Suoumen Sanomat. Viitattu 28.2.2023.
  49. Historia Jukola. Viitattu 28.2.2023.
  50. TWG 1997 Lahti
  51. Lahti isännöi vuoden 2009 veteraanien MM-kisoja Yle. Viitattu 28.2.2023.
  52. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  53. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  54. Dönerkebab eli ”lihamuki” Helsingin Sanomat. 28.12.2017. Viitattu 14.12.2018. (Tilaajille.)
  55. Mehto, Leila: Lihamuki ja kuusi muuta tapaa syödä MM-Lahdessa Etelä-Suomen Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 14.12.2018.
  56. http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?MAAKUNTA_ID=7
  57. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  58. Kirsti Pohjaväre: Mytäjäisten suojeltu veturivarikkoalue saa uudet asukkaat jo kesällä Uutiset. 13.5.2015. Yle. Viitattu 3.8.2018.
  59. Lahden ystävyyskaupungit. (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunki.
  60. LUT-yliopisto - LUT www.lut.fi. Viitattu 23.7.2020.

    Aiheesta muualla
    Lahti
    Kaupunginosat

    Ahtiala · Asemantausta · Hennala · Jalkaranta · Jokimaa · Järvenpää · Kartano · Kerinkallio · Keski-Lahti · Kilpiäinen · Kiveriö · Kivimaa · Koiskala · Kolava · Kujala · Kunnas · Kytölä · Kärpänen · Laune · Metsäkangas · Mukkula · Myllypohja · Möysä · Niemi · Nikkilä · Okeroinen · Paavola · Pesäkallio · Pirttiharju · Renkomäki · Salpausselkä · Sopenkorpi · Viuha · Ämmälä

    Asuinalueet

    Anttilanmäki · Harjunalusta · Hiekkanummi · Kariniemi · Karisto · Liipola · Lotila · Metsäkangas · Petsamo · Riihelä · Saksala · Soltti · Venetsia

    Järvet

    Alasenjärvi · Joutjärvi · Kymijärvi · Merrasjärvi · Pikku-Vesijärvi · Vesijärvi

    Saaret

    Enonsaari

    Museot

    Lahden kaupunginmuseon yksiköt: Hiihtomuseo · Historiallinen museo · Kuvakokoelma · Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva · Radio- ja tv-museo · Sotilaslääketieteen museo
    Muut: Askon museo · Ravintolamuseo · Sairaalamuseo · Suomen sotilasmusiikkimuseo

    Rakennukset ja alueet

    Jokimaan ravikeskus · Lahden kaupungintalo · Lahden rautatieasema · Lahden teatteritalo · Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto · Lahden kisapuisto · Lahden stadion · Radiomäki · Ristinkirkko · Salpausselän hyppyrimäet · Sibeliustalo

    Puistot

    Fellmaninpuisto · Erkonpuisto · Kariniemen puisto · Lanu-puisto · Pikku-Vesijärven puisto

    Luonnonsuojelualueet

    Häränsilmä-lampi · Linnaistensuo · Pesäkallio

    Patsaat, muistomerkit ja -laatat

    Hakkapeliittain kotiinpaluu · Hirvi-patsas · Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki · Launeen neidot · Lumisota · Mannerheimin ratsastajapatsas · Mikael Agricolan muistomerkki · Punavankien muistomerkki · Vapauden Hengetär

    Tapahtumat

    F1 Powerboat Racing · Lahden julistebiennale · Lahden kansainvälinen kirjailijakokous · Lahden markkinat · Lahden runomaraton · Salpausselän Kisat · Summer Up

    Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2022)
    1. Helsinki 664 921 7. Jyväskylä 145 943 13. Lappeenranta 72 675 19. Porvoo 51 247 25. Järvenpää 45 632
    2. Espoo 305 179 8. Kuopio 122 590 14. Hämeenlinna 68 049 20. Salo 50 969 26. Nurmijärvi 44 437
    3. Tampere 249 060 9. Lahti 120 200 15. Vaasa 68 017 21. Kotka 50 640 27. Kirkkonummi 40 715
    4. Vantaa 242 917 10. Pori 83 242 16. Seinäjoki 65 306 22. Kokkola 48 039 28. Tuusula 40 383
    5. Oulu 211 858 11. Kouvola 79 434 17. Rovaniemi 64 535 23. Hyvinkää 46 789 29. Rauma 38 711
    6. Turku 197 917 12. Joensuu 77 521 18. Mikkeli 52 001 24. Lohja 45 786 30. Kerava 37 649

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.