Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa. Nykyisin sillä voidaan tarkoittaa myös Venäjän Karjalan osaa (ven. Ладожская Карелия, Ladožskaja Karelija, Карельское Приладожье, Karelskoje Priladožje tai Северное Приладожье, Severnoje Priladožje) eli aluetta Laatokan pohjoispuolella, joka rajoittuu idässä Aunuksen Karjalaan, lounaassa Leningradin alueeseen ja luoteessa Suomeen. Nykyinen Laatokan Karjalan alue käsittää Lahdenpohjan, Pitkärannan ja Sortavalan kuntapiirit eli Karjalan tasavallan lounaisosan.[1][2]

Historia

Laatokan Karjala kuului osana Käkisalmen lääniä ensin Novgorodin valtiolle ja sittemmin Venäjälle. Käkisalmen läänin mukana se siirtyi Ruotsille Stolbovan rauhassa 1617. Ruotsi menetti Laatokan Karjalan Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle, jonka jälkeen alue tuli kuulumaan Viipurin kuvernementtiin. Tämä Vanha Suomi yhdistettiin Viipurin lääninä Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812. Suomeen kuulunut Laatokan Karjalan alue[3] jakaantui Keski-Karjalaan ja Raja-Karjalaan.[4]

Keski-Karjala
Kartta Laatokan Karjalan kunnista vuonna 1940.
   Keski-Karjala
  Hiitola ja Pälkjärvi
   Raja-Karjala

Ei pidä sekoittaa nykyiseen Keski-Karjalaan.

Entiset kunnat (kihlakunta):

Myös Hiitola luettiin toisinaan Laatokan Karjalaan kuuluvaksi. Pälkjärvi kuului Ilomantsin kihlakuntaan ja täten Kuopion lääniin – maantieteellisen aseman ja historiallisen taustansa takia se voitiin kuitenkin liittää myös Laatokan Karjalaan.[5]

Raja-Karjala

Raja-Karjalassa puhuttiin yleisesti karjalan kielen eri murteita ja merkittävä osa väestöstä oli uskonnoltaan ortodokseja.

Entiset kunnat (kaikki kunnat Salmin kihlakunta):

Toisesta maailmansodasta aiheutuneet muutokset
Nykyinen Laatokan Karjala muodostaa Venäjän Karjalan lounaisosan

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa Suomen aikaista vanhaa Laatokan Karjalaa oli Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja tuli osaksi Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa. Jatkosodan alussa 1941 suomalaisjoukot valtasivat alueen, mutta joutuivat vetäytymään osin kesällä ja Moskovan välirauhansopimuksen mukaan kokonaan syksyllä 1944.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa Suomen aikaista vanhaa Laatokan Karjalaa oli Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja tuli osaksi Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa. Jatkosodan alussa 1941 suomalaisjoukot valtasivat alueen, mutta joutuivat vetäytymään osin kesällä ja Moskovan välirauhansopimuksen mukaan kokonaan syksyllä 1944.

Parikkalan, Saaren, Simpeleen ja Uukuniemen kuntien Suomessa pysyneet osat ovat nykyään osa Etelä-Karjalan maakuntaa: entiset Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnat ovat osana nykyistä Parikkalan kuntaa (kuntaliitos v. 2005) sekä entinen Simpeleen kunta osana nykyistä Rautjärven kuntaa (kuntaliitos v. 1973). Suomessa pysynyt entisen Korpiselän kunnan läntisin kolkka liitettiin Tuupovaaran kuntaan, joka puolestaan on nykyään osa Joensuuta ja Pohjois-Karjalan maakuntaa.

Laatokan Karjalan suomalaiset asukkaat jouduttiin talvisodan aikana lähes kokonaan evakuoimaan ja jatkosodan jälkeen siirtoväki asettui – erityisesti Raja-Karjalan osalta – pääasiassa Pohjois-Karjalaan (muun muassa Valtimolle) ja Pohjois-Savon pohjoisosiin sekä Kainuun eteläosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Laatokan Karjalaan muutti pääasiassa venäläisiä, mutta jonkin verran myös karjalaisia ja muita kansallisuuksia.

Katso myös

Lähteet
  1. Северное Приладожье (Arkistoitu – Internet Archive) Карелия культурный туризм (venäjäksi)
  2. Northern Priladozhje (Arkistoitu – Internet Archive) Karelia cultural tourism (englanniksi)
  3. Kartasto – Nykyinen Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjalan alueet (Arkistoitu sivu sivustolla archive.today) 29.04.2013. Säätiö Väinölä, www.saatiovainola.fi. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 14.2.2016.
  4. Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J. (toim.): Tietojätti 2000, s. 443. Viides painos. Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
  5. Luovutettu Karjala, Pitäjät: Pälkjärvi

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.