Laasojärvi

Järven pinta-ala on 66 hehtaaria ja se on 2,5 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Järven molemmat rannat rajautuvat peltomaihin, joilla on järvelle viettävät jyrkät rinteet. Pohjoispäässä sijaitsee Sulkuvuori, joka kohoaa 75 metrin korkeuteen, ja itärannalla sijaitsee pieni Pertunmäki, jolla on korkeutta 40 metriä. Nykyään osa rannoista on jätetty kasvaamaan metsää ja nämä kaistaleet toimivat järven suojavyöhykkeinä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 5,6 kilometriä ja sen rantojen läheisyydellä on haja-asutuksena muutama talo, joista viisi on maatiloja. Rannoille on rakennettu lähes 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Kaivannanjoen ylittävältä yhdystieltä 14223 ja 14224 sekä Laasolan kautta kulkevalta kylätieltä. Järven tulouoman Sulkusalmen ylittää järven tuntumassa kulkeva Orivesi–Jyväskylä-rautatie.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Laasojärven alueeseen (35.751) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Laasojärven vedenpinta on samalla tasolla yläpuolisen Aurikkojärven ja alapuolisen Koljonselän kanssa. Tämän perusteella järviä voisi pitää Koljonselän lahtina, mutta käytännössä ne käsitellään erillisinä järvinä. Vuoden 1977 kartassa järven nimi on jo nykyinen Laasojärvi.[2][1]

Järveen laskee pelloilta ja lähimetsästä kahdeksan ojaa. Niiden merkitys vedentulolle on kuitenkin vähäinen, sillä järven vesitalous riippuu voimakkaasti Leppähampaanjoen valuma-alueen sadannasta, joka virtaa järven läpi kokonaisuudessa. Laasolammi ja metsäjärvi Kaakkolammi laskevat rinneojien kautta järven länsirantaan.[1]

Vuoden 1957 peruskartassa järven nimi oli ”Laasolanjärvi”, mutta viereisen kylän nimen perusteella sitä on voitu aikaisemmin kutsua myös Pitkäjärveksi. Rautatiesillan länsipuolella näkyy vielä Rotialan pysäkki, joka ei enää ole toiminnassa.[4][5][6]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa ei järveä näy, koska kartan rajaus katkaisee sen pois aivan Kaivannanjoen joensuun kohdalta. Se, mitä kartasta näkee, on laskujoen edustalla sijaitsevien saarten erilaiset rantaviivat. Karttaan on piirretty vielä vuonna 1830 vallinnut tilanne, missä Koljonselän vedenpinta oli pari metriä nykyistä korkeammalla. Kun Kangasalla murtui Kaivannon kanavan sulkulaitteisto vuonna 1830, on sen vaikutus näkynyt myös Laasojärvellä. Erityisesti Sulkusalmi on korkeuskäyrien perusteella ollut nykyistä leveämpi. Aurikkojärveä ja Laasojärveä on silloin todennäköisesti pidetty samana järvenä, Pitkäjärvenä.[7]

• Kopsamo–Purnu-melontareitti (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sahajoen-Juupajoen-reitti